Tilaa päivityksiä

      Viimeisimmät julkaisut

      Pörssitiedotteet

      Aspo-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2019

      Julkaistu 08.05.2019

      ASPO OYJ                 OSAVUOSIKATSAUS                8.5.2019 klo 10.00

      ASPO-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–31.3.2019

      Aspo Q1: Liikevoitto parani 32 %, liikevaihto kasvoi 23 %

      (Suluissa esitetty vuoden 2018 vastaavan ajanjakson luvut.)

      Tammi-maaliskuu 2019

      - Aspon liikevaihto kasvoi ja oli 141,5 Me (115,3).
      - Liikevoitto kasvoi ja oli 4,9 Me (3,7).
      - Katsauskauden voitto kasvoi ja oli 3,5 Me (2,0).
      - Osakekohtainen tulos parani ja oli 0,10 euroa (0,05).
      - ESL Shippingin liikevoitto oli 3,2 Me (2,6), Leipurin 0,5 Me (0,8) ja Telkon 2,4 Me (1,6).
      - Liiketoiminnan rahavirta oli 1,9 Me (-1,2).

      Aspo on muuttanut segmenttiraportointiaan siten, että Kauko raportoidaan osana Telko-segmenttiä 1.1.2019 alkaen. Aspon avainlukujen ja laskelmien vertailukelpoisuuteen vaikuttaa myös IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönotto, jonka seurauksena ensimmäisellä vuosineljänneksellä nettovelkaantumisaste kasvoi noin 30 prosenttiyksikköä ja liiketoiminnan rahavirta kasvoi noin 3,8 miljoonaa euroa.


      Ohjeistus vuodelle 2019

      Aspon liikevoitto on 28-33 Me (20,6) vuonna 2019.


      Vuoden 2019 yleisnäkymät

      Markkinoiden yleinen poliittinen epävarmuus on säilynyt ennallaan. Teollisuustuotannon kasvun odotetaan hidastuvan Aspon liiketoimintojen päämarkkina-alueilla. Raaka-ainehintojen odotetaan olevan edellisvuotta alhaisemmalla tasolla ja hintatasojen joko laskevan tai säilyvän nykytasolla. Aspolle tärkeä Venäjän kansantalous ja teollisuustuotanto ovat matalassa kasvussa, mutta kansainväliset pakotteet ja niiden mahdollinen lisääntyminen ylläpitävät epävarmuutta Venäjän talouden kehityksestä. Yleiset poliittiset riskit ovat edelleen koholla ja tämä voi vaikuttaa toimintaympäristöön nopeasti tai heikentää vapaakauppaa vaikuttaen myös Aspon liiketoimintojen asiakkaiden toimintaedellytyksiin. Aspon liiketoimintojen osalta hyvä suhdanne jatkuu, joskin riski nopeisiin talouden muutoksiin on olemassa.


      AVAINLUVUT

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos-%

      1-12/2018

       

       

       

       

       

      Liikevaihto, Me

      141,5

      115,3

      22,7

      540,9

      Liikevoitto, Me *)

      4,9

      3,7

      32,4

      20,6

      Liikevoitto-%

      3,5

      3,2

       

      3,8

      Voitto ennen veroja, Me

      3,9

      2,5

      56,0

      16,4

      Katsauskauden voitto, Me

      3,5

      2,0

      75,0

      14,2

       

       

       

       

       

      Tulos/osake, euroa **)

      0,10

      0,05

      100,0

      0,42

      Liiketoiminnan rahavirta, Me

      1,9

      -1,2

      258,3

      20,3

       

       

       

       

       

      Oma pääoma/osake, euroa

      3,91

      3,74

       

      3,75

      Oman pääoman tuotto, % (ROE)

      11,7

      7,0

       

      12,4

      Omavaraisuusaste, %

      28,3

      36,6

       

      29,5

      Nettovelkaantumisaste, %

      181,1

      103,3

       

      154,4

       

       

       

       

       

      ESL Shipping, liikevoitto, Me

      3,2

      2,6

      23,1

      15,1

      Leipurin, liikevoitto, Me

      0,5

      0,8

      -37,5

      3,3

      Telko, liikevoitto, Me  *)

      2,4

      1,6

      50,0

      7,4


      Aspo on muuttanut 1.1.2019 segmenttiraportointiaan siten, että Kauko raportoidaan osana Telko-segmenttiä.
      *)1-12/2018 luvut sisältävät Kaukon liikearvoon joulukuussa tehdyn alaskirjauksen 4,8 Me.
      **) 1-12/2018 luvut sisältävät Kaukon liikearvon alaskirjauksen vaikutusta noin 0,16 euroa/osake.


      ASPO-KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA AKI OJANEN KOMMENTOI ENSIMMÄISTÄ NELJÄNNESTÄ:


      ”Otimme kasvuloikan liikevaihdossa ja liikevoitossa. Aspon liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä merkittävästi ja oli 142 Me (115), ja liikevoitto parani suhteellisesti vieläkin enemmän kohoten ennätystasolle 4,9 Me (3,7). Vuonna 2018 toteutettujen merkittävien investointien ja yrityskaupan vaikutukset ovat nyt osin näkyvissä. Aspo on nykyisin tasapainoisempi kokonaisuus. Suomen markkina-alue on nyt selkeästi suurin, ja sen liikevaihdon kasvu oli lähes 30 %. Skandinavian liikevaihto kasvoi peräti 64 %. Olen tyytyväinen myös orgaanisen kasvun jatkumiseen itämarkkinoilla, jossa euromääräinen liikevaihto kasvoi 16 % vertailukaudesta.

      Liikevoittoa paransi erityisesti ESL Shipping. Varustamo on tehnyt aikaisemminkin hyvää liikevoittoa, ja nyt kasvun veturina olivat lisääntyneet kuljetusmäärät sekä ostetun ruotsalaisen AtoB@C-varustamon tulos. Pettymyspuolella ovat edelleen uudet LNG-käyttöiset alukset: niiden nosturit ovat olleet ensimmäisen neljänneksen toimimattomina eikä aluksia ole voinut operoida niille suunnitellussa liikenteessä. Laitevalmistaja Cargotec MacGregor on ilmoituksensa mukaan saanut nosturit pääosin toimintakykyisiksi katsauskauden lopussa.

      Varustamon lisäksi liikevoittoaan paransi myös Telko. Liikevoitto laski Leipurin toiminnoissa johtuen syklisestä koneliiketoiminnasta.

      Aspon operatiivinen toiminta tai riskiprofiili eivät ole muuttuneet vuoden 2019 alusta voimaan tulleen IFRS 16 -standardin seurauksena. Uudesta standardista aiheutunut laskentaperiaatteiden muutos on siirtänyt muun muassa vuokrattujen alusten jäljellä olevia vuokraeriä taseeseen korollista velkaa lisääväksi eräksi. Laskentaperiaatteen muutokset vaikeuttavat joiltain osin osavuosikatsauksen tulkintaa ja olemme pyrkineet kommentoimaan sekä selventämään kyseisiä kohtia vertailtavuuden parantamiseksi.

      Aspo on kasvun kynnyksellä. Olen tyytyväinen, että sekä liikevaihtomme että liikevoittomme kasvoivat jälleen kerran voimakkaasti. Taloussuhdanteen mahdollisesta heikentymisestä huolimatta odotamme vuodesta 2019 vahvan kasvun vuotta matkallamme kohti tavoitteitamme 2020.”


      ASPO-KONSERNI


      LIIKEVAIHTO

      Liikevaihto segmenteittäin

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos

      1-12/2018

       

      Me

      Me

      %

      Me

      ESL Shipping

      43,7

      20,5

      113,2

      120,1

      Leipurin

      25,9

      30,2

      -14,2

      121,0

      Telko

      71,9

      64,6

      11,3

      299,8

      Muu toiminta

      0,0

      0,0

      -

      0,0

      Yhteensä

      141,5

      115,3

      22,7

      540,9

      Segmenttien välillä ei ole merkittävää liikevaihtoa.

      Liikevaihto markkina-alueittain

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos

      1-12/2018

       

      Me

      Me

      %

      Me

      Suomi

      48,9

      37,8

      29,4

      175,7

      Skandinavia

      19,3

      11,8

      63,6

      62,0

      Baltia

      13,8

      15,9

      -13,2

      60,6

      Venäjä, muut IVY-maat + Ukraina

      37,9

      32,6

      16,3

      171,9

      Muut maat

      21,6

      17,2

      25,6

      70,7

      Yhteensä

      141,5

      115,3

      22,7

      540,9


      ESL Shippingin vuonna 2018 toteuttama AtoB@C:n yrityshankinta on kasvattanut liikevaihtoa erityisesti Skandinaviassa ja Suomessa. Suomesta on muodostunut Aspon suurin markkina-alue. Venäjä, muut IVY- maat ja Ukraina -markkina-alueen 16 % orgaaninen kasvu tuli Telkon ja Leipurin liiketoiminnasta.

      TULOS

      Liikevoitto segmenteittäin

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos

      1-12/2018

       

      Me

      Me

      %

      Me

      ESL Shipping

      3,2

      2,6

      23,1

      15,1

      Leipurin

      0,5

      0,8

      -37,5

      3,3

      Telko *)

      2,4

      1,6

      50,0

      7,4

      Muu toiminta

      -1,2

      -1,3

      7,7

      -5,2

      Yhteensä *)

      4,9

      3,7

      32,4

      20,6

      Aspo on muuttanut 1.1.2019 segmenttiraportointiaan siten, että Kauko raportoidaan osana Telko-segmenttiä.
      *) 1-12/2018 luvut sisältävät Kaukon liikearvoon joulukuussa tehdyn alaskirjauksen 4,8 Me.

      IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönotto on parantanut konsernin liikevoittoa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, koska esimerkiksi aiemmin vuokraan sisältynyt koron osuus esitetään nykyisin rahoituserissä. Vuositasolla vaikutus liikevoittoon arvioidaan olevan noin 0,8 miljoonaa euroa.

      Osakekohtainen tulos


      Katsauskauden tulos/osake oli 0,10 (0,05). Oma pääoma/osake oli 3,91 euroa (3,74).

      Taloudelliset tavoitteet

      Aspo tavoittelee keskimäärin yli 20 prosentin oman pääoman tuottoa, enintään 130 prosentin nettovelkaantumisastetta sekä nykyrakenteella 7 prosentin liikevoittoa vuoteen 2020 mennessä. IFRS 16 -Standardin käyttöönoton johdosta Aspo muutti 29.4.2019 nettovelkaantuneisuusastetta koskevaa pitkän aikavälin taloudellista tavoitettaan enintään 130 prosenttiin. Aspon entinen tavoite nettovelkaantumisasteelle oli enintään 100 prosenttia.

      Katsauskauden liikevoittoprosentti oli 3,5 % (3,2), oman pääoman tuotto oli 11,7 % (7,0) ja nettovelkaantumisaste 181,1 % (103,3).


      VUODEN 2019 NÄKYMÄT


      Kansainvälisen talouden kasvun odotetaan hidastuvan. Venäjän ja koko itämarkkina-alueen talous jatkaa maltillista kasvua, mutta poliittiset riskit ja kansainvälinen Venäjään kohdistunut pakotepolitiikka ovat ylläpitäneet markkina-alueen riskitasoa ja siksi tulevaa kehitystä on haastava ennustaa. Uhka kansainvälisen vapaakaupan esteiden lisääntymisestä on säilynyt ennallaan ja negatiivinen kehitys voi olla myös nopeaa, millä voi olla vaikutusta Aspon päämiesten, asiakasyritysten tai Aspon liiketoimintojen toimintaedellytyksiin. Valuuttakurssien arvioidaan edelleen vaihtelevan voimakkaasti. EU:n ja erityisesti Suomen talouskasvu on edelleen hyvällä tasolla, mutta Suomen vientiteollisuuden vientimäärien kasvu on hidastunut. Teollisuustuotannon kasvun odotetaan hidastuvan Aspon liiketoimintojen päämarkkina-alueilla Pohjois-Euroopassa. Aspon liiketoimintojen osalta hyvä suhdanne jatkuu joskin riski nopeisiin talouden muutoksiin on olemassa.

      Aspolle tärkeiden tuotannollisten raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet ensimmäisellä neljänneksellä. Hintojen odotetaan yleisesti pysyvän matalalla tasolla vuonna 2019. ESL Shippingille tärkeiden merikuljetusten kuivarahtihinnat laskivat voimakkaasti tammi-helmikuussa ja lievästä hintatasojen noususta huolimatta niiden odotetaan säilyvän vertailuvuotta alhaisemmalla tasolla.



      ASPON LIIKETOIMINNAT

      ESL SHIPPING

      ESL Shipping on Itämeren johtava kuivia irtolasteja kuljettava varustamo.

      Katsauskauden lopulla varustamon tonnisto koostui yhteensä 49 aluksesta kantavuudeltaan 464 000 tonnia kuollutta painoa. Aluksista 22 on kokonaan omistettuja (71 % tonnistosta), kaksi alusta on vähemmistöomistettuja (2 %), yksi alus on vuokrattu (4 %) ja loput 24 alusta (23 %) ovat aikarahdattuja. ESL Shippingin kilpailuetu perustuu kykyyn varmistaa teollisuuden ja energiantuotannon tuote- ja raaka-ainekuljetukset ympärivuotisesti vaikeissakin sääolosuhteissa. Varustamo tarjoaa erityispalveluina suurten valtamerialusten lastauksia ja kevennyksiä merellä.

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos-%

      1-12/2018

      Liikevaihto, Me

      43,7

      20,5

      113,2

      120,1

      Liikevoitto, Me *)

      3,2

      2,6

      23,1

      15,1

      Liikevoitto-%

      7,3

      12,7

       

      12,6


      *) 1-12/2018 liikevoitto sisältää 0,9 Me elokuussa tehtyyn yrityshankintaan liittyviä järjestelykuluja.

      Varustamon alukset ovat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä operoineet pääosin Itämeren ja Pohjois-Euroopan sopimusliikenteessä suorittaen myös merilastausta ja -purkausta. Kuljetukset Itämerellä ja Pohjanmerellä perustuvat pääosin pitkäkestoisiin asiakassopimuksiin ja vakiintuneisiin asiakassuhteisiin. Vallitsevat sääolosuhteet ovat pääosin olleet vuodenajalle tyypilliset. Pohjanlahden liikenteessä ajoittaiset kovat tuulet ovat vaikeuttaneet operointia. Itämeren jääalue oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna normaalia pienempi.

      Yleiset kuivien irtolastien kansainväliset rahtihinnat laskivat erittäin voimakkaasti tammikuun alusta helmikuun puoliväliin poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Maaliskuussa markkinarahtihinnat alkoivat nousta, mutta olivat edelleen katsauskauden päättyessä selvästi alemmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Yleiset kuivarahtihintojen muutokset eivät heijastuneet täysimääräisesti Itämerelle erityisesti johtuen talvi- ja jääolosuhteista.

      ESL Shippingin ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi merkittävästi AtoB@C-yrityskaupan tuoman aluskapasiteetin, kahden uuden LNG-aluksen käyttöönoton ja korkeampien kuljetusmäärien seurauksena. Katsauskauden liikevaihto kasvoi 113 % vertailukaudesta ja oli 43,7 miljoonaa euroa (20,5). Yrityskaupan vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 19,9 miljoonaa euroa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ESL Shipping kuljetti lasteja 3,6 miljoonaa tonnia (2,5).

      ESL Shippingin ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (2,6). Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto on jääolosuhteista johtuen yleensä vuoden alhaisin. Liikevoittoa laskivat uusien LNG-alusten nosturiongelmat ja sitä kasvatti AtoB@C-varustamon tulos. Kauden liikevoittoprosentti oli 7,3 % (12,7), joka on pitkän aikavälin tavoitteisiin nähden alhaisella tasolla.

      Terästeollisuuden kuljetusmäärät laskivat vertailukaudesta. Ensimmäisen neljänneksen aikana yksi pääasiakkaan masuuneista ei ollut käytössä rikkoontumisesta johtuen, mikä pienensi kaikkien raaka-aineiden toimitusmääriä ja huononsi raaka-aineliikenteen tasapainoa, mutta nosti samalla varustamon pienemmillä laivoilla kuljetettujen terästeollisuuden raaka-ainekuljetusten määriä.

      Kansainvälisistä raaka-ainemarkkinoiden muutoksista johtuen venäläisen rautapelletin transitolaivausmäärät Suomen satamien kautta jäivät katsauskaudella lähes kokonaisuudessaan pois. Näitä varustamon Supramax-aluksille tärkeitä kuljetuksia korvattiin laivaamalla rautamalmia ja kivihiiltä Euroopan liikenteessä. Merellä tapahtuva suurten valtamerialusten lastaus- ja purkaustoiminnan kysyntä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vertailukautta alhaisemmalla tasolla. Pääsyynä tähän oli yllämainittu venäläisen rautapelletin transitolaivausten määrien muutos.

      Energiateollisuudessa kivihiilen kuljetusmäärät etenkin muille kuin Suomen markkinoille nousivat vertailukauteen nähden. Biopolttoaineiden kuljetusmäärät kasvoivat merkittävästi vertailukauteen nähden. Metsäteollisuuden kuljetukset kasvoivat ensimmäisen neljänneksen aikana pääosin odotusten mukaisesti. Muiden asiakassektoreiden kuljetusmäärät kasvoivat etenkin yrityskaupan tuomien uusien tuoteryhmien ja asiakkaiden seurauksena.

      Perinteisen laivapolttoaineen hinta on noussut vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Nesteytetyn maakaasun markkinahinta sitä vastoin on laskenut ensimmäisen neljänneksen loppua kohti. Tämä liittyy osittain kaasun hinnalle tyypilliseen sesonkivaihteluun mutta myös tarjonnan lisääntymiseen Pohjois-Euroopassa. Polttoaineen hintataso vaikuttaa lähinnä liikevaihtoon sopimuksiin sisältyvien polttoaineklausuulien kautta.

      Katsauskaudella kannattavuutta laski kahden LNG-käyttöisen aluksen nosturien perinteiseen mekaniikkaan kohdistuneet laajat ja vakavat takuunalaiset ongelmat, joista aiheutui varustamolle merkittäviä tuottojen menetyksiä ja ylimääräisiä kustannuksia. Ongelma koski molempien alusten kaikkia nostureita. Aluksia ei ensimmäisen neljänneksen aikana voitu käyttää aiotussa liikenteessä ja niille jouduttiin korjausten ajaksi etsimään muita, kannattavuudeltaan heikompia kuljetuksia. Nosturien valmistaja Cargotec MacGregor on ilmoittanut saaneensa takuukorjaukset pääosin valmiiksi ensimmäisen neljänneksen lopussa.

      Ensimmäisen neljänneksen aikana ESL Shipping siirsi myös toisen LNG-käyttöisen aluksensa Suomen alusrekisteriin ja Suomen lipun alle. Järjestelyn mahdollisti merenkulun ammattiliittojen kanssa aikaansaatu sopimus, joka turvaa kuljetusten huoltovarmuuden ja kehittyvät urapolut varustamon merihenkilöstölle sekä mahdollistaa siirtymisen sekamiehitykseen luonnollisen poistuman kautta ESL Shippingin kaikilla aluksilla. Järjestelyn arvioidaan parantavan varustamon kilpailukykyä toiselta neljännekseltä alkaen.

      AtoB@C-yrityskaupan jälkeinen varustamon toimenpideohjelma synergiahyötyjen ja kannattavuuden tavoitetason saavuttamiseksi edistyi katsauskaudella suunnitellusti. Operoinnin ja myynnin resursseja vahvistettiin sekä toimintatapoja yhtenäistettiin ensimmäisen neljänneksen aikana hyvän ja tehokkaan aluskapasiteetin käytön varmistamiseksi.

      ESL Shippingin näkymät 2019

      Varustamon aluskapasiteetti on kasvanut merkittävästi AtoB@C-yrityskaupan seurauksena ja uudisrakennusten valmistuttua. Uusien alusten nosturien vakavista takuunalaisista korjauksista johtuen alusten taloudellinen tulos voi saavuttaa tavoitetason vasta toisesta neljänneksestä lähtien. Autonomisen nosturijärjestelmän asennus- ja testaustyöt ovat viivästyneet tämän vuoden toiselle neljännekselle nosturien takuukorjauksista johtuen. Kapasiteetin kasvu mahdollistaa operatiivisen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamisen etenkin vuoden toisella vuosipuoliskolla, jolloin aluskapasiteetista on tyypillisesti pulaa.

      Talouskasvun odotetaan hidastuvan varustamon päämarkkina-alueella. Kansainväliseen vapaakauppaan kohdistuvat toimenpiteet, poliittisten riskien kasvu ja Kiinan talouskasvun hidastuminen vaikuttavat globaaleihin tavaravirtoihin. Aluskapasiteetti yhtiön operoimissa laivaluokissa kasvaa hyvin maltillisesti ja laadullisesti hyvistä vuokra-aluksista saattaa ilmetä niukkuutta etenkin pienemmässä laivaluokassa. Rahtimarkkinoiden kehitykseen liittyvän epävarmuuden odotetaan vuonna 2019 vaikuttavan eniten varustamon suurimpien Supramax-alusten tulokseen.

      Pääosa yhtiön kuljetuskapasiteetin käytöstä on varmistettu Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa pitkäaikaisin sopimuksin. Sopimuskumppanien yleiset kuljetusmääräennusteet ovat toistaiseksi tyydyttävät tärkeimmissä asiakassegmenteissä, vaikkakin markkinoilla esiintyy taloudellisen epävarmuuden lisääntymisen ja poliittisen tilanteen aiheuttamaa kysynnän epävarmuutta.

      Terästeollisuuden yleinen kysyntätilanne on edelleen hyvä ja sen kuljetusten odotetaan kehittyvän suotuisasti ja kuljetusmäärien niin raaka-aineiden kuin väli- ja lopputuotteiden osalta kasvavan merkittävästi toiselta neljännekseltä alkaen. Varustamolle tärkeän merellä tapahtuvan suurten alusten lastaus- ja purkaustoiminnan kysynnän arvioidaan nousevan hieman kohti tavanomaista tasoa toiselta neljännekseltä alkaen. Myös varustamon pienemmälle laivaluokalle tärkeän metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotelaivausten kysynnän arvioidaan toistaiseksi jatkuvan hyvänä.

      Energiateollisuuden kokonaiskuljetusmäärien arvioidaan nousevan edellisvuoteen nähden kasvavan bioenergian kuljetustarpeen johdosta. Biopolttoaineiden kuljetusmarkkinan Itämerellä arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosien aikana. Kivihiilen kuljetusmäärät Suomen markkinoille vähenevät ennakoidusti aiempiin vuosiin nähden.

      Vuonna 2019 telakoidaan suunnitelman mukaisesti kolme suuremman kokoluokan alusta toisen neljänneksen aikana ja yksi pienempi alus kolmannen neljänneksen aikana. Toisen puskuproomuyhdistelmän kapasiteettia sopeutetaan toisen neljänneksen aikana hetkellisesti kausivaihtelusta johtuvista syistä. Myös aikarahdattujen alusten telakoinneilla on vaikutusta kulloinkin käytössä olevaan aluskapasiteettiin. Aikarahtaussalkun koostumusta tarkastellaan tarvittaessa asiakaskysynnän painopisteiden muutosten mukaisesti.

      ESL Shipping tehostaa toimintaansa ottamalla käyttöön koko laivaoperoinnin kattavan uuden toiminnanohjausjärjestelmän, joka yhdistää sekä Suomen että Ruotsin rahtioperoinnin samaan tietojärjestelmään.

      Elokuussa 2019 varustamolla on oikeus lunastaa ms Alppila -niminen alus itselleen. Vuonna 2011 allekirjoitetun vuokrasopimuksen loppuminen ja omistuksen siirto parantaisi varustamon kannattavuutta.

      ESL Shipping tavoittelee 200 miljoonan euron liikevaihtoa ja 12-15 %:n liikevoittotasoa vuonna 2020.

      LEIPURIN

      Leipurin on ainutlaatuinen ratkaisujen tarjoaja leipomo- ja konditoriatuotteiden sekä kodin ulkopuolisen syömisen (foodservice) markkinoilla. Leipurin tarjoamat ratkaisut käsittävät muun muassa tuotevalikoiman kehityksen, reseptiikan, raaka-aineet, koulutuksen ja laitteet aina myyntipisteiden suunnitteluun saakka. Osana kokonaisratkaisuja Leipurin suunnittelee, toimittaa ja huoltaa leipomoteollisuuden valmistuslinjoja, paistopisteitä sekä muita elintarviketeollisuudessa tarvittavia koneita ja laitteita. Leipurin raaka-aineita ja koneita toimittavat kumppanit ovat alansa johtavia kansainvälisiä valmistajia. Leipurin toimii Suomessa, Venäjällä, Baltiassa, Ukrainassa, Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä.

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos-%

      1-12/2018

      Liikevaihto, Me

      25,9

      30,2

      -14,2

      121,0

      Liikevoitto, Me

      0,5

      0,8

      -37,5

      3,3

      Liikevoitto-%

      1,9

      2,6

       

      2,7


      Ensimmäisellä neljänneksellä kuluttajaluottamus oli vertailukautta heikompaa Leipurin päämarkkinoilla. Suomessa ruoan kuluttajahinta nousi ja Venäjällä inflaatiovauhti kiihtyi vertailukauteen verrattuna. Leipurin-liiketoiminnalle tärkeiden raaka-aineiden hinnoissa oli vaihtelua raaka-aineryhmittäin ja vuoden 2018 satokausituotteiden markkinahinnat olivat vertailukautta korkeampia.

      Teollisen pakatun leivän markkina on edelleen laskussa länsimarkkinoilla kun taas myymäläleipomoiden sekä myymäläpaistopisteiden markkina on jatkanut kasvuaan, mikä aiheuttaa haasteita sekä teollisten että artesaanileipomoiden toiminnalle. Myös Venäjällä myymäläleipomoiden markkina kasvaa ja tässä markkinassa Leipurin on saavuttanut hyvän markkina-aseman. Leipurin kannalta merkittävinä kuluttajamarkkinoita muokkaavina trendeinä jatkuivat kodin ulkopuolisen syömisen lisääntyminen, välipalasyömisen kasvu sekä kahvileipien kulutuksen lisääntyminen.

      Leipurin-liiketoiminnan ensimmäisen neljänneksen liikevaihto laski vertailukaudesta ja oli 25,9 miljoonaa euroa (30,2). Liikevaihdon lasku johtui pääosin koneliiketoiminnalle ominaisesta voimakkaasta syklisyydestä ja projektitoimitusten jaksottumisesta sekä raaka-ainemyynnin osalta pääsiäisen ajoittumisesta vuonna 2019 toiselle neljännekselle.

      Liikevoitto laski ja oli 0,5 miljoonaa euroa (0,8). Liikevoitto jäi tavoitteesta johtuen erityisesti  tappiollisesta koneliiketoiminnasta, joka jäi merkittävästi vertailukauden positiivisesta liikevoitosta. Kannattavuutta paransi Ukrainan liiketoiminta. Ensimmäisen neljänneksen liikevoittoprosentti oli 1,9 % (2,6).

      Itämarkkinoilla leipomoraaka-aineiden liikevaihto laski ensimmäisellä neljänneksellä 8 % ja oli 7,0 miljoonaa euroa (7,7). Venäjällä raaka-aineliiketoiminnan ruplamääräinen liikevaihto laski 2 % ja myynnin laskuun vaikutti muun muassa tärkeän pääsiäissesongin jaksottuminen myöhäisempään ajankohtaan. Venäjän, muiden IVY-maiden ja Ukraina -markkina-alueen liikevoittoprosentti oli noin 7 % (7). Konemyynti mukaan lukien itämarkkinoiden liikevaihto kasvoi noin 2 % ja oli 8,3 miljoonaa euroa (8,2), ja liikevoittoprosentti oli noin 6 % (7).

      Länsimarkkinoilla leipomoraaka-aine- ja foodservice-liiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto oli vertailukautta alhaisempi johtuen pääosin Puolan lopetetusta raaka-aineliiketoiminnasta. Myös liikevoitto jäi vertailukaudesta. Suomessa leipomoraaka-aine- ja foodservice-liiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto jäi hieman vertailukauden tasosta johtuen pääasiassa liiketoimintansa lopettaneista leipomoasiakkaista. Suomen foodservice-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi vertailukaudesta erityisesti vuoden 2018 huhtikuussa alkaneen uuden merkittävän ketjuasiakkaan hankinta- ja logistiikkapalveluliiketoiminnan ansiosta. Foodservice-liiketoiminnan osuus oli 13 % Suomen raaka-ainemyynnin liikevaihdosta. 

      Koneliiketoiminnan liikevaihto laski noin 50 % johtuen sekä oman konetuotannon että päämieskoneiden projektitoimitusten ajoituksista.

      Leipurin näkymät 2019

      Toimialan markkinatilanteen odotetaan pysyvän haastavana Leipurin keskeisillä markkinoilla. Leipurin pääasiakasryhmien eli leipomoiden sekä foodservice-ketjujen kehitys jatkuu asiakaskohtaisesti hyvin vaihtelevana. Esimerkiksi Suomessa useat leipomot ilmoittivat vuoden 2018 aikana liiketoimintansa tai yksikköjen toiminnan päättymisestä, millä on heikentävä vaikutus Leipurin Suomen liiketoiminnan vuoden 2019 liikevaihtoon. Leipurin markkina-aseman odotetaan säilyvän vahvana leipomoteollisuuden sektorilla Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Leipurin-liiketoiminnan liikevoiton odotetaan kasvavan vuonna 2019, ja koneliiketoiminnan syklisyyden vuoksi liikevoiton paranemisen odotetaan tapahtuvan vasta toisen vuosipuoliskon aikana.

      Venäjällä kuluttajaluottamus on heikentynyt ja lisäksi kansainväliset pakotteet ja niiden mahdollinen lisääntyminen ovat kasvattaneet epävarmuutta Venäjän talouden kehityksestä. Paikallisen valmistuksen kehittyminen on kiristänyt hintakilpailua itämarkkinoilla ja Leipurin jatkaa alueella leipomoraaka-aineiden hankinnan kehittämistä pystyäkseen entistä paremmin vastaamaan mahdollisiin kysynnän muutoksiin. Leipurin säilyttää alueella hyvän kannattavuuden, vahvistaa markkina-asemaansa ja hakee kasvua erityisesti leipä- ja kahvileipäsektoreilta sekä myymäläleipomoista.

      Kodin ulkopuolisen syömisen markkinat ovat Leipurin-liiketoiminnalle merkittävä kasvualue. Leipurin jatkaa panostuksia foodservice-markkinoilla erityisesti Suomessa ja laajemmin länsimarkkinoilla, missä Leipurin vastaa muun muassa kahvilaketjujen sekä leipomokahviloiden kasvavaan kysyntään. Leipurin foodservice-tarjooman kehityksen tavoitteena on luoda uusia liiketoimintamalleja ja palveluita, jotka auttavat sekä asiakkaita että Leipurin liiketoimintaa menestymään kasvavassa foodservice-markkinassa.

      Koneliiketoiminnassa leipomoiden laiteinvestointien odotetaan pysyvän nykytasolla Suomessa ja Baltiassa. Venäjällä odotetaan varovaista investointien kasvua. Leipomokoneiden omatuotannon hankintaverkoston laajentamista sekä valmistuksen ja asennuksen läpimenoaikojen kehittämistä jatketaan. Koneliiketoiminnan voimakas liikevaihdon ja kannattavuuden vaihtelu tulee jatkumaan liiketoiminnan luonteesta johtuen. Katsauskauden lopussa tilauskanta painottuu vuoden 2019 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle. Ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskanta omakonetuotannossa on kokonaisuudessaan heikko. Leipomokoneiden omassa tuotannossa kasvun edellytys olisi teollisten investointien lisääntyminen Leipurin kotimarkkinoilla ja muualla Euroopassa.

      Leipurin tavoittelee 7 miljoonan euron liikevoittoa ja 5 prosentin liikevoittomarginaalia vuonna 2022.

      TELKO

      Telko on johtava muoviraaka-aineiden ja teollisuuskemikaalien asiantuntija ja jakelija. Osana Telko-segmenttiä raportoitava Kauko on vaativien liikkuvien tietotyöympäristöjen asiantuntija. Liiketoiminta perustuu alan parhaiden kansainvälisten päämiesten edustuksiin sekä oman henkilöstön asiantuntemukseen. Telkolla on tytäryhtiöitä Suomessa, Baltiassa, Skandinaviassa, Puolassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa, Azerbaidzanissa, Kiinassa, Uzbekistanissa ja Saksassa. Lisäksi liiketoiminta on aloitettu Romaniassa.

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos-%

      1-12/2018

      Liikevaihto, Me

      71,9

      64,6

      11,3

      299,8

      Liikevoitto, Me *)

      2,4

      1,6

      50,0

      7,4

      Liikevoitto-%

      3,3

      2,5

       

      2,5


      Aspo on muuttanut 1.1.2019 segmenttiraportointiaan siten, että Kauko raportoidaan osana Telko-segmenttiä.
      *) vuoden 1-12/2018 luvut sisältävät Kaukon liikearvoon joulukuussa tehdyn alaskirjauksen 4,8 Me.

      Kansainvälinen talouskasvu on hidastunut Telkon markkina-alueilla. Talouskasvun hidastuminen on näkynyt muun muassa Telkon myymien raaka-aineiden hintojen nopeanakin laskuna. Markkina-alueen teollisuuden raaka-aineiden kysyntä on jatkunut melko hyvänä. Itämarkkinoiden talouden maltillinen kasvu on jatkunut ja kysyntä on ollut hyvällä tasolla.

      Muoviraaka-aineiden hinnat volyymimuoveissa jatkoivat edelleen laskuaan ensimmäisellä neljänneksellä ollen todennäköisesti alhaisimmillaan katsauskauden lopulla. Volyymimuovien hinnat olivat ensimmäisellä neljänneksellä 5­-6 % alemmat kuin vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä sekä 7-10 % matalammat kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Hinnat olivat matalalla tasolla myös pidemmän aikavälin tarkastelussa. Teknisten muovien hintakehitys vaihteli eri tuoteryhmissä, ja pääsääntöisesti hinnat jatkoivat laskuaan viime vuoden viimeisestä neljänneksestä. Telkon myymien kemikaalien hinnat laskivat suhdanteen heikentyessä. Kemikaalien keskihinnat laskivat noin 10 % edellisestä neljänneksestä, ja olivat noin 3 % alemmalla tasolla kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Muuttunut markkinatilanne on myös heijastunut raaka-aineiden saatavuuteen, ja vuonna 2018 vallinnut ajoittain merkittäväkin raaka-aineiden saatavuusongelma on poistunut.

      Koko Telko-segmentin liikevaihto ensimmäisellä neljänneksellä kasvoi 11 % ja oli 71,9 miljoonaa euroa (64,6). Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto kasvoi 50 % ja oli 2,4 miljoonaa euroa (1,6).

      Telko-liiketoiminnan ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 14 % ja oli 65,8 miljoonaa euroa (57,7). Myynnin volyymi kasvoi liikevaihdon kasvua enemmän, koska myytyjen tuotteiden hintataso oli vertailukauden hintatasoa alhaisempi. Itämarkkinoiden liikevaihto kasvoi 22 % ja oli 29,2 miljoonaa euroa (24,0). Länsimarkkinoiden liikevaihto kasvoi 9 %. Kasvu Kiinan markkinoilla oli myös vahvaa. Liikevaihdon voimakkaampaa kasvua rajoittivat selvästi laskeneet raaka-aineiden hinnat. Kemikaaliraaka-aineiden liikevaihto kasvoi 11 % ja oli 26,9 miljoonaa euroa (24,3) ja muoviliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 16 % ja oli 38,9 miljoonaa euroa (33,4).

      Telko-liiketoiminnan liikevoitto kasvoi 5 % ja oli 2,3 miljoonaa euroa (2,2). Telkon liikevoittoprosentti ei kehittynyt tavoitteiden mukaisesti vaan laski ja oli 3,6 % (3,8). Telkon itämarkkinoiden liikevoittoprosentti jäi edelleen alle 5 %:n tason. Suurimpana syynä kannattavuuden laskuun oli raaka-ainehintojen voimakas lasku, mikä vaikuttaa erityisesti varastoiduista raaka-aineista saataviin myyntikatteisiin.

      Telko-segmentin osana raportoitavan Kaukon vaikutus liikevaihtoon oli 6,1 miljoonaa euroa (6,9) ja liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (-0,6). Joulukuussa informoitu Kaukon rakennemuutos on edennyt suunnitellusti ja yhtiö keskittyy jatkossa vahvennettujen tietokoneiden ja AV-tuotteiden myyntiin sekä terveydenhuoltosektorille suunnattujen tietokoneratkaisujen kehittämiseen ja myyntiin. Kauko Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.4.2019 Juha Rytkönen, joka on aikaisemmin vastannut Kaukossa terveydenhuoltosektorille suuntautuvasta liiketoiminnasta ja markkinoinnista.

      Telkon näkymät 2019

      Yleisen taloussuhdanteen ja teollisuustuotannon Telkon päämarkkina-alueista länsimarkkinoilla odotetaan säilyvän ennallaan tai laskevan. Telkon tuotteiden kysynnän odotetaan säilyvän nykyisellä tasolla tai laskevan maltillisesti. Telko arvioi tuotteiden saatavuuden säilyvän hyvänä. Volyymimuovien hintojen odotetaan nousevan ensimmäisen neljänneksen matalalta tasolta. Kemikaalien hintojen arvioidaan pysyvän tasaisena.

      Telkolle tärkeiden itämarkkinoiden kysyntätilanteen odotetaan säilyvän ennallaan ja kehittyvän positiivisesti. Venäjän markkinan odotetaan kehittyvän tasaisesti. Ukrainan liiketoiminta on Telkolle merkittävä ja maan poliittiset sekä taloudelliset ongelmat saattavat vaikuttaa alueen kysyntään.

      Telkon kasvu perustuu yleisen kysynnän kasvun lisäksi strategisiin kasvutoimenpiteisiin ja markkinoilla laajentumiseen. Yksi Telkon strategisista kasvuprojekteista on panostus kestävän kehityksen mukaisiin ympäristöystävällisiin, vaihtoehtoisiin muoviraaka-aineisiin. Muoviraaka-aineita käyttävä teollisuus hakee länsimarkkinoilla vaihtoehtoja perinteisille raaka-aineille pyrkien löytämään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, mikä näkyy lisääntyneenä asiakaskiinnostuksena Telkon ”green”-tuotteisiin. Suurimmat raaka-ainetuottajat panostavat tuotekehityksessään voimakkaasti korvaaviin raaka-aineisiin tai uusiin tuotteisiin, joissa osa öljypohjaisista raaka-aineista korvataan esimerkiksi biopohjaisilla tai biohajoavilla materiaaleilla. Telko on jatkanut panostuksia uusien ”green”-vaihtoehtojen markkinointiin ja hankintaan. Liiketoiminnan merkityksen odotetaan kasvavan erityisesti länsimarkkinoilla, mutta myös itämarkkinoilla asiakkaat ovat kiinnostuneita esimerkiksi biohajoavien muovipussien tai liuotinvapaiden maalien valmistukseen sopivista raaka-aineista.

      Iso-Britannian mahdollisen kovan brexitin vaikutuksia Telkoon on arvioitu ja siihen on valmistauduttu. Telkolla ei ole merkittävää tuontia Britanniasta. Britannian polyolefiinikapasiteetti on arviolta noin 2,5 miljoonaa tonnia, josta osa tuodaan Keski-Eurooppaan. Mahdollisella brexitillä arvioidaan olevan ainakin tilapäisesti yleistä hintatasoa nostava vaikutus.

      Telko on aloittanut merkittävän hankintatoimen tehostamiseen tähtäävän strategiaprojektin. Telkon raaka-aineostot ovat suurin kuluerä ja hankintatoimen tehostamisen odotetaan parantavan Telkon kannattavuutta. Hankintatoimen tehostamisprojekti arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

      Vuonna 2020 Telko tavoittelee 300–350 miljoonan euron liikevaihtoa ja 6-7 % liikevoittotasoa. Tavoitteisiin pyritään jatkamalla kasvua nykyisillä ydinmarkkinoilla sekä  laajentamalla toimintaa uusille maantieteellisille alueille. Lisäksi kasvutavoitteen saavuttamisessa on tärkeää Telkon strategisten kasvuprojektien onnistuminen. Kannattavuuden kehittymisessä ovat avainasemassa mm. ostamisen tehokkuus, panostaminen korkeamman lisäarvon teknisiin tuotteisiin, logistiikan kehittäminen sekä aktiivisempi hinnoittelu. Venäjällä Telko jatkaa alueorganisaatioidensa vahvistamista. Lisäksi Telko panostaa itämarkkinoilla strategiansa mukaisesti korkeamman jalostusasteen erikoiskemikaaleihin ja life science -segmenttiin. Tuotekehitys vaihtoehtoisten muoviraaka-aineiden tuotetarjooman kehittämiseksi on lisääntynyt, ja Telko pyrkii kuitu- ja kierrätysmuovien lisäämiseen sekä niiden suhteellisen osuuden kasvattamiseen erityisesti länsimarkkinoilla.

      Kauko-liiketoiminnan liikkuvan tietotyön kokonaisratkaisujen liikevaihdon ja kannattavuuden odotetaan paranevan. Vahvennettujen tietokoneiden markkinoilla arvioidaan kannettavien tietokoneiden myynnin edelleen pienenevän ja tablet-tietokoneiden tai pienempien käteen sopivien tietokoneiden myynnin kasvavan. Kauko odottaa terveydenhuoltosektorille suuntautuvan liiketoiminnan strategisten muutosten vaikuttavan kannattavuuden paranemiseen.


      MUU TOIMINTA


      Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon, talous- ja ICT-palvelukeskuksen sekä vähäisiä määriä muita toimialoille kuulumattomia toimintoja.

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos-%

      1-12/2018

      Liikevaihto, Me

      0,0

      0,0

      0,0

      0,0

      Liikevoitto, Me

      -1,2

      -1,3

      7,7

      -5,2


      Muun toiminnan liiketulos oli ensimmäisellä neljänneksellä -1,2 miljoonaa euroa (-1,3). Muun toiminnan kulurakenne on keventynyt vertailukaudesta ja edellisen vuoden lopusta Aspon luovutettua tulosta rasittaneet tyhjät toimitilat pois. Toimitilojen kokonaisvuokratason lasku ja vähentynyt ulkopuolisten palveluiden tarve on myös pienentänyt kuluja.

      RAHOITUS

      Konsernin rahavarat olivat katsauskauden päättyessä 13,2 miljoonaa euroa (12/2018: 19,3). Konsernitaseen korolliset velat olivat 233,7 miljoonaa euroa (12/2018: 199,4). Konsernitaseen korolliset velat kasvoivat IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin myötä noin 35 miljoonaa euroa vuoden 2018 tilinpäätökseen verrattuna. Korollisten velkojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja oli katsauskauden päättyessä 1,6 % (12/2018: 1,6). Korottomat velat olivat 79,4 miljoonaa euroa (12/2018: 83,7).

      Aspo-konsernin nettovelkaantumisaste oli 181,1 % (12/2018: 154,4) ja omavaraisuusaste 28,3 % (12/2018: 29,5). IFRS 16 -standardin vaikutuksesta nettovelkaantumisaste kasvoi noin 30 prosenttiyksikköä ja omavaraisuusaste heikkeni noin 1 prosenttiyksikön verran vuoden 2018 tilinpäätökseen verrattuna. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen päättyessä nettovelkaantumisaste oli 103,3 % ja omavaraisuusaste 36,6 %. Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna velkaantumista lisäsivät vuoden toisella vuosipuoliskolla tehdyt investoinnit uusiin aluksiin sekä toteutettu yrityskauppa.

      Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 1,9 miljoona euroa (-1,2). Ilman IFRS 16 -standardin vaikutusta liiketoiminnan rahavirta katsauskaudella olisi ollut -1,9 miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutos oli katsauskaudella -7,9 miljoonaa euroa (-6,0). Käyttöpääoma kasvoi erityisesti Telkossa. Investointien rahavirta oli -3,0 miljoonaa euroa (-0,4). Konsernin vapaa rahavirta oli -1,1 miljoonaa euroa (-1,6).

      Aspon ja päärahoittajapankkien kesken allekirjoitettujen sitovien valmiusluottolimiittien määrä oli katsauskauden päättyessä yhteensä 40 miljoonaa euroa. Valmiusluottolimiitit olivat katsauskauden päättyessä kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Aspon 80 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 19 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 aikana erääntyy rahoitussopimuksia yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Lisäksi elokuussa 2019 ESL Shippingillä on oikeus lunastaa ms Alppila -niminen alus itselleen vuonna 2011 allekirjoitetun leasingsopimuksen ehtojen mukaisesti.

      Aspo laski 27.5.2016 liikkeeseen 25 miljoonan euron hybridilainan eli oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Lainan vuotuinen kuponkikorko on kiinteä 6,75 %. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä.

      Aspo on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla, joiden käypä arvo 31.3.2019 oli -0,2 miljoonaa euroa (12/2018: -0,2). Rahoitusinstrumentit ovat käyvän arvon hierarkian tasolla 2.

      INVESTOINNIT

      Konsernin investoinnit vuoden ensimmäisellä neljänneksellä olivat 0,6 miljoona euroa (0,6). Investoinnit koostuivat ylläpitoinvestoinneista.

      Investoinnit segmenteittäin ilman yritysostoja

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      Muutos

      1-12/2018

       

      Me

      Me

      %

      Me

      ESL Shipping

      0,3

      0,4

      -25,0

      41,9

      Leipurin

      0,1

      0,0

      -

      0,5

      Telko

      0,1

      0,2

      -50,0

      0,7

      Muu toiminta

      0,1

      0,0

      -

      0,1

      Yhteensä

      0,6

      0,6

      0,0

      43,2




      HENKILÖSTÖ

      Henkilöstö segmenteittäin katsauskauden lopussa

       

       

       

      3/2019

      3/2018

      Muutos-%

      12/2018

      ESL Shipping

      277

      235

      17,9

      276

      Leipurin

      317

      322

      -1,6

      323

      Telko

      348

      322

      8,1

      334

      Muu toiminta

      26

      26

      0,0

      25

      Yhteensä

      968

      905

      7,0

      958

                 


      Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli kauden lopussa 968 (905). ESL Shippingin henkilöstömäärä kasvoi AtoB@C-yrityskaupan myötä.

      Palkitseminen

      Aspo-konsernissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2013. Suomen henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä on kytketty henkilöstörahastoon niin, että tulospalkkion voi sijoittaa henkilöstörahastoon tai nostaa rahana. Rahastoinnin pitkän aikavälin tavoitteena on, että henkilöstöstä tulee yhtiön merkittävä omistajaryhmä. Henkilöstörahaston jäseninä ovat kaikki Aspo-konsernin suomalaisissa yhtiöissä työskentelevät henkilöt.

      Osakepalkintaohjelmat 2018–2020

      Aspo Oyj:n hallitus päätti huhtikuussa 2018 kolmesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.

      Osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020

      Osakepalkkiojärjestelmässä 2018–2020 on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2018, 2019 ja 2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019 perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS).

      Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään ansaintajaksolla 2019 kuuluu 17 henkilöä mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019 maksetaan vuonna 2020 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Osakepalkkiojärjestelmän 2018–2020 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

      Vuoden 2018 ansaintajakson palkkio perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Vuoden 2018 ansaintajakson perusteella luovutettiin maaliskuussa 2019 osakepalkkiona järjestelmään kuuluneille henkilöille yhteensä 7 711  kappaletta yhtiön hallussa olleita omia osakkeita ja enintään osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa verojen kattamiseen.

      Johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020

      Johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmässä 2018–2020 on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2018–2020. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018–2020 perustuu konsernin liikevoittoon (EBIT) ja sen maksaminen edellyttää poikkeuksellista onnistumista.

      Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018–2020 maksetaan vuonna 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ansaintajakson 2018–2020 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 200 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

      Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2018

      Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla ja se maksetaan yhtiön osakkeina 12-36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä on tarkoitettu vain yksittäisille avainhenkilöille hallituksen erityisellä päätöksellä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 100 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

      RISKIT JA RISKIENHALLINTA

      Talouden kasvu on hidastumassa Aspon markkina-alueilla. Talouden sekä teollisuustuotannon kasvu ovat vähentäneet Aspon markkina-alueisiin liittyviä taloudellisia riskejä, mutta suhdannehuipun ohittuessa riskit voivat yleisesti kasvaa. Poliittiset riskit ovat lisääntyneet, mutta niiden ei arvioida vaikuttavan lyhyellä tähtäimellä Aspon liiketoimintaan. Yhdysvaltojen ja Kiinan asettamat tuontitullit, jotka heikentävät maailman vapaakauppaa, eivät ole suoraan vaikuttaneet Aspon liiketoimintaan. Aspolla ei ole liiketoimia, joihin Brexit tai sen toimeenpanon malli vaikuttaisivat tai tulisivat myöskään vaikuttamaan suoraan, mutta Aspon omistamien liiketoimintojen päämiesten tai asiakkaiden kautta epäsuoria vaikutuksia saattaa syntyä.

      Finanssikriisin jälkeen maailmantalous on kasvanut samanaikaisesti kaikilla Aspon markkinoilla, mutta hidastuminen on jatkunut vertailuvuoden lopulta. Euroalueella kasvu on hidastunut ja yhtenä syynä pidetään kauppapoliittisten jännitteiden lisääntymistä. Venäjällä kansantuotteen kasvu ja teollisuustuotanto ovat ennustetulla tasolla, inflaatio on kiihtynyt ja vienti on kasvanut, mutta yksityinen kulutus ja investoinnit ovat lisääntyneet hitaasti samalla, kun ostovoiman kasvu on pysähtynyt. Laivojen yleiset rahtihinnat laskivat voimakkaasti katsauskauden alussa ja ovat pysyneet matalana katsauskauden loppuun saakka.

      Aspon kaikkien toimialojen taloudelliset riskit ovat lievästi kasvamassa vaikka markkinat ovatkin suhteellisen vakaassa tilassa. Arvaamattomuus kansainvälisessä politiikassa ja kauppapolitiikassa, nopeat liikkeet valuuttojen arvoissa tai hyödykemarkkinoilla voivat vaikuttaa Aspon liiketoimintojen tuotteiden kysyntään ja kilpailukykyyn. Venäjällä investoinnit ovat lisääntyneet, joskin niistä edelleen suuri osa kohdistuu energiasektorille. Yksityinen kulutus ja tuonnin määrä ovat kasvaneet hitaasti. Talouden rakenteellisia uudistuksia ei ole tapahtunut ja talouden kasvun odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

      Strategiset riskit

      Poliittiset riskit ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet, mikä voi vaikuttaa Aspon toimintaympäristöön nopeasti ja heikentää vapaakauppaa sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä. Aspon markkina-alueen taloudellinen ja poliittinen tilanne on saattanut vaikeuttaa Aspon strategiaan kuuluvien rakenteellisten muutosten toteuttamista. Tilanne voi jatkua nykyisen kaltaisena edelleen, mutta taloudellisen ja poliittisen paineen hellittäessä tai kiristyessä se voi muuttua nopeastikin.

      Venäjän talous on vakiintunut, inflaatio on edelleen kiihtynyt ja kasvu on hidasta. Kulutuskysynnän heikentyminen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut yleisesti kauppaan, ja lyhyen nousun jälkeen ostovoiman kasvu on pysähtynyt samalla kun inflaatio on leikannut ostovoimaa. Ukrainassa talouden tila on heikko. Kuluttaja- ja tuottajahinnat ovat nousseet ja inflaatio on korkealla tasolla. Keskuspankki joutuu pitämään ohjauskorkonsa poikkeuksellisen korkeana. Venäjän rahoitusmarkkinoilla ja maksuliikenteessä ei ole nähty heikkenemisen merkkejä, mutta niihin liittyy riskejä, joita voidaan nähdä esimerkiksi Venäjän pankkisektorilla.

      Kotimaisen tuotannon suosiminen on lisännyt Venäjällä tuotettujen raaka-aineiden ja tarvikkeiden määrää teollisuustuotannossa laadun heikkenemisestä huolimatta. Tämä saattaa entisestään heikentää tuontiraaka-aineiden asemaa arvoketjussa ja alentaa katetasoa, mutta tuonnin määrän kasvu voi lisätä ulkomaisten raaka-aineiden kysyntää ja vastaavasti vähentää tähän liittyviä Aspon riskejä.

      Talouspakotteet ja niiden lisääntyminen tai muut Venäjän poliittisesta tai taloudellisesta tilanteesta johtuvat esteet voivat osaltaan vähentää kuljetuksia Venäjältä sekä suurten alusten keventämistoiminta merellä voi vähentyä. Protektionistiset toimet voivat vähentää merikuljetuksia Venäjän arktisella alueella Venäjän tiukentaessa sisäisen liikenteen määräyksiä muun muassa energiatuotteiden kuljetuksissa. Suomessa ja muualla Euroopassa yhteiskunnallinen tavoite fossiilisten energialähteiden kulutuksen vähentämiseen energiantuotannossa on lisääntynyt, mikä vähentää hiilen kuljetustarvetta tulevaisuudessa. Korvaavien energiatuotteiden tarve tulee vastaavasti lisäämään kuljetuksia, mutta muutoksesta johtuen tulevaisuuden kuljetusmäärien arviointi on vaikeutunut. Kansainvälisten rahti-indeksien vaihtelu ja pysyminen pitkään matalalla tasolla sekä kaluston lisääntyminen kansainvälisesti erityisesti suurissa kokoluokissa ovat lisänneet varustamojen pitkän aikavälin kannattavuuteen liittyvää epävarmuutta.

      Strategisia riskejä voivat aiheuttaa taloudellisen tilanteen heikkeneminen kansainvälisesti sekä poliittisen ilmapiirin ja protektionismin lisäksi teollisuusasiakkaiden näkymät ja tuotannolliset ratkaisut. Energiatuotannon rakenteisiin liittyvät päätökset, joihin vaikuttavat ympäristöpolitiikka ja muut poliittiset valinnat, aiheuttavat teollisuuteen ja energiantuotantoon muutoksia, jotka voivat vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä vaihtoehtoisia energiamuotoja. Itämeren tavaravirrat voivat muuttua teräksen tuotannon, kustannusrakenteiden, asiakasrakenteen muutosten, kuten omistuksen keskittymisen tai muiden syiden vaikutuksesta. Muutokset voivat aiheuttaa negatiivisia seurauksia liiketoiminnalle kuljetustarpeiden vähentyessä, mutta niissä nähdään myös kasvavia mahdollisuuksia. Kansainvälisen meriliikenteen matalien rahtihintojen seurauksena kilpailu rahdeista voi kiristyä myös Itämerellä ja kilpailu voi lisääntyä myös osaltaan leutojen ja jäättömien talvien seurauksena. Aspon ESL Shipping on kotiuttanut kaksi uutta, tälle alueelle ja asiakaskuntaan soveltuvaa vähän polttoainetta kuluttavaa ja vähäpäästöistä alusta, jotka kykenevät toimimaan myös jääolosuhteissa sekä toteuttanut yrityskaupan, jolla varustamon kilpailukyky paranee merkittävästi.

      Strategisiin riskeihin vaikuttavat rahtihintojen pitkän aikavälin muutokset, alusten rakentaminen ja poistuminen markkinoilta, investointitrendit ja kaupan rakenteen muutokset erityisesti länsimarkkinoilla. Itämarkkinoilla riskejä kasvattavat muun muassa poliittinen epävakaus, yhteiskunnalliset rakenteet tai niiden reagoimattomuus liiketoiminnan kohtaamiin vaikeuksiin. Investointien patoutuminen ja purkautuminen voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä muutoksia kilpailutilanteessa ja asiakkaiden käyttäytymisessä. Itä- ja länsimarkkinoiden välinen kauppa voi kärsiä vapaakaupan rajoittamisesta ja sen seurauksena tavaroiden ja palveluiden myynti saattaa vähentyä.

      Nopeat muutokset talouden rakenteissa voivat aiheuttaa riskejä asiakas- tai päämiesrakenteen tai teknologian muuttuessa sekä nopeita reaktioita edellyttävien mahdollisuuksien jäädessä hyödyntämättä. Kysynnän muutokset erilaisten megatrendien seurauksena saattavat aiheuttaa Aspon tytäryhtiöiden tuote- ja palvelutarjontaan muutoksia, joiden seurauksena nykyisten tuotteiden korvaaminen uusilla voi olla vaikeaa. Disruptiiviset muutokset saattavat olla hyvin nopeita. Aspon strategisia riskejä tasoittaa liiketoiminnan jakautuminen kolmelle toimialalle ja liiketoiminnan harjoittaminen laajalla maantieteellisellä alueella sekä kyky reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

      Aspo toimii länsimarkkinoiden lisäksi alueilla, joiden talouskehitys tai poliittinen ilmapiiri voivat muuttua hyvin nopeasti negatiiviseksi tai positiiviseksi, minkä seurauksena liiketoiminnan harjoittamisen edellytykset voivat muuttua merkittävästi.

      Operatiiviset riskit

      Aspon toimintaympäristön taloudellinen epävarmuus on katsauskaudella lisääntynyt vertailukauteen nähden. Tämän vuoksi operatiiviset riskit ovat myös kasvaneet. Näitä ovat esimerkiksi toimitusketjuihin, tavaroihin ja palveluihin sekä henkilöihin liittyvät riskit. Erilaisten ulkopuolisten konserniin kohdistuvien väärinkäytöksien uhka on entisestään lisääntynyt sähköisten välineiden kehittymisen seurauksena.

      Aspon liiketoimintojen kasvun painopiste on pitkään ollut kehittyvien markkinoiden alueilla, joissa kasvua hidastaviin riskeihin vaikuttavat mm. valuuttakurssien vaihtelu ja korkotaso, raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen taso ja muutokset, teollisuuden ja kaupan investoinnit, asiakkaiden maksuvalmius, lainsäädännön ja maahantuontiasetusten muutokset sekä viranomaistahojen toimimattomuus, epäneutraalius tai korruptio.

      Talouden kasvu ja vaihtoehtoisesti tuotannon supistuminen voivat vaikuttaa raaka-aineiden kysyntään. Poliittinen epävakaus vaikeuttaa kaupallista toimintaa ja tilanteen edelleen pitkittyessä voi hidastaa Aspon liiketoimintojen kasvua. Kuluttajien luottamus ja kuluttajakäyttäytyminen heijastuvat myös B-to-B-asiakkuuksien riskeihin ja niiden tasoihin. Kehittyvien markkinoiden kasvumahdollisuudet lisäävät kilpailijoiden halua aloittaa liiketoimintaa tai laajentaa liiketoimintaansa näillä alueilla. Kehittyvien markkinoiden haastavuus ja kärjistyneet tilanteet ovat myös aiheuttaneet kilpailijoiden vetäytymistä näiltä markkinoilta, mikä on luonut Aspon liiketoiminnoille uusia mahdollisuuksia sekä lisännyt markkinaosuuksia.

      Valuuttakurssimuutoksilta suojautuminen ei kaikissa olosuhteissa ja erityisesti jatkuvana ole mahdollista. Valuuttakurssien muutokset voivat heikentää tulosta sekä pienentää taseen omaa pääomaa muuntoerojen vaikutuksesta. Valuuttakurssien muutokset voivat vastaavasti vaikuttaa tulosta ja tasetta vahvistavasti. Luottotappioriskien muutos hajautuu liiketoiminnoittain ja asiakkaittain, joten Aspon liiketoiminnat eivät ole kärsineet suuria asiakkuuksiin liittyviä luottotappioita, vaikka luottotappioriskit ovat kasvaneet ja niihin varaudutaan IFRS 9 -standardin periaatteiden mukaisesti.

      Aspon liiketoimintojen käyttöönottamat tekniset tuotteet tai sovellukset voivat olla rikkoutuvia tai toimimattomia, jolloin niiden varaan laskettu tuloksen kasvu saattaa hidastua tai lykkääntyä. Aspon tuotteiden soveltumattomuus asiakkaiden tuotantoprosesseihin tai niiden tekniset ominaisuudet voivat aiheuttaa kaupan katteiden kaventumista tai toimituksiin liittyviä taloudellisia vaateita.

      Operatiivisia riskejä ovat lisänneet myös tietotekniikkaan liittyvä rikollisuus, haittaohjelmat ja lisääntynyt petosyritysten määrä. Nämä voivat toteutuessaan aiheuttaa Aspolle taloudellisia menetyksiä. Tietotekninen suojautuminen ja sisäinen koulutus on Aspossa asianmukaisesti järjestetty, mutta hajautetusta rakenteesta johtuen yksittäisiä tapauksia voi toteutua. Poikkeamat sisäisistä prosesseista saattavat aiheuttaa menetyksiä esimerkiksi verojen tai viranomaismaksujen muodossa.

      Konsernin vahinkoriskien määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan säännöllisesti. Vahinkovakuutukset kilpailutetaan ja vakuutusmäärät päivitetään myös säännöllisesti. Vakuutusmäärät ovat Aspon toiminnan laajuuteen nähden riittävät, mutta vakuutusyhtiöt voivat rajoittaa vakuutusten voimassaoloa eri syistä lisääntyneiden riskien seurauksena esimerkiksi sotatoimialueilla.

      Sisäinen valvonta ja riskienhallinta


      Aspon tarkastusvaliokunnan yhtenä tehtävänä on yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintaprosessia ja ohjeistaa tarvittavia toimenpiteitä erityisesti strategisten riskien ehkäisemiseksi. Hallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti riskienhallinta on osa Aspon sisäistä valvontaa ja sen tehtävänä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, omistaja-arvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuu riskienhallinnasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana päivittäistä toiminnan ohjausta. Riskienhallinnasta vastaa Aspon talousjohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle.

      Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

      Yksityiskohtaisempi selvitys riskienhallintapolitiikasta ja merkittävimmistä riskeistä on julkistettu yhtiön kotisivuilla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

      OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

      Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.3.2019 oli 17 691 729,57 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 31 419 779, joista yhtiön hallussa oli 296 650 osaketta eli 0,9 % osakepääomasta.

      Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Aspon osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut.

      Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä oli tammi-maaliskuussa 2019 yhteensä 404 985 osaketta ja 3,5 miljoonaa euroa, eli 1,3 % osakekannasta vaihtoi omistajaa. Katsauskauden ylin kurssinoteeraus oli 9,20 euroa ja alin 7,96 euroa. Keskikurssi oli 8,62 euroa ja katsauskauden päätöskurssi 8,78 euroa. Katsauskauden päättyessä osakekannan markkina-arvo omat osakkeet vähennettynä oli 273,3 miljoonaa euroa.

      Yhtiöllä oli katsauskauden päättyessä yhteensä 9 612 osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä ja ulkomaisessa omistuksessa oli 1 249 247 osaketta eli 4,0 % osakekannasta.

      YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

      Osinko

      Aspo Oyj:n 9.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti osingoksi 0,44 euroa osakkeelta.

      Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän, 0,22 euroa/osake, maksupäivä oli 18.4.2019.

      Toinen erä, 0,22 euroa/osake, maksetaan marraskuussa 2019 osakkeenomistajille, jotka ovat täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 29.10.2019 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingon täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Nykyisen järjestelmän mukaan osingon täsmäytyspäivä olisi 31.10.2019 ja osingon maksupäivä 7.11.2019.

      Hallitus ja tilintarkastajat

      Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Mammu Kaario, Mikael Laine, Gustav Nyberg, Salla Pöyry, Risto Salo ja Tatu Vehmas. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Gustav Nybergin ja varapuheenjohtajaksi Mammu Kaarion. Kokouksessa hallitus päätti perustaa palkitsemisvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Gustav Nyberg ja jäseniksi Risto Salo ja Tatu Vehmas. Lisäksi hallitus päätti valita tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Mammu Kaarion ja jäseniksi Mikael Laineen ja Salla Pöyryn.

      Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka on ilmoittanut KHT Toni Halosen toimivan päävastuullisena tilintarkastajana. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio hyväksytyn kohtuullisen laskun mukaan.

      Hallituksen valtuutukset

      Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

      Yhtiökokous 9.4.2019 valtuutti hallituksen päättämään enintään 500.000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla, mikä vastaa noin 1,6 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi. Valtuutus on voimassa vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

      Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista, jossa luovutetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita

      Yhtiökokous 9.4.2019 valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, joka toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 900 000 osaketta. Valtuutus on voimassa vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

      Hallituksen valtuuttaminen päättämään uusien osakkeiden osakeannista

      Yhtiökokous 9.4.2019 valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista ja se sisältää siten myös oikeuden päättää suunnatusta osakeannista, osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakeannissa liikkeeseen laskettavien uusien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 1 500 000 osaketta. Valtuutus on voimassa vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

      OIKEUDENKÄYNNIT

      Helsingin käräjäoikeus antoi 27.2.2015 päätöksen ESL Shipping Oy:n ja Suomen valtion välisessä kanteessa, joka koskee vuosina 2001–2004 veloitettuja väylämaksuja. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan Suomen valtio velvoitettiin maksamaan ESL Shippingille yhtiön vaateiden mukaisesti noin 3,0 miljoonaa euroa sekä oikeudenkäyntikulut ja korkoja. Valtio valitti käräjäoikeuden tuomiosta ja hovioikeus kumosi 8.8.2016 annetussa tuomiossa Helsingin käräjäoikeuden päätöksen ja hylkäsi ESL Shippingin kanteen vanhentuneena. Yhtiö haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta hakemus hylättiin helmikuussa 2018. Yhdessä 13 muun varustamon kanssa, ESL Shipping jätti kesäkuussa 2018 ylimääräistä muutoksenhakua (kantelu ja purku) koskevan hakemuksen korkeimpaan oikeuteen. Lisäksi yhtiö jätti valituksen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, koskien erityisesti omaisuuden suojan rikkomista. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin ilmoitti syyskuussa ettei se ota valitusta käsiteltäväkseen.

      Varustamo on voittanut oikeusprosessin intialaista ABG Shipyard -telakkaa vastaan vuonna 2011 vastaanotetun ms Alppilan takuuaikaisten korjausten korvaamisesta. Välimiesoikeuden antaman päätöksen mukaan ABG Shipyard -telakka velvoitettiin maksamaan ESL Shippingille yhtiön vaateiden mukaisesti korjauskulut ja korot. Päätöksen vaikutus tullaan huomioimaan sillä tilikaudella, jolla päätöksen mukaiset maksut saadaan.

      Telko on aloittanut hallinto-oikeusprosessin koskien Tullin määräämää veronkorotusta, joka liittyy Telkon vuosina 2013 ja 2014 maahantuomiin tavaraeriin. Telko pitää Tullin määräämiä maksuja perusteettomina. Maksujen määrä 1,7 miljoonaa euroa on kirjattu kuluksi vuonna 2015. Hallinto-oikeuden tuomio 2.4.2019 alensi maksun määrän noin 60 000 euroon. Tuomio ei ole lainvoimainen.

      Telko aloitti vuonna 2018 oikeudenkäynnin Koreassa entistä päämiestä (Korea Engineering Plastics Co. LTD) vastaan koskien maksamattomia komissioita. 

      Kauko haastoi keväällä 2017 kaksi liikkuvan tietotyön terveydenhuoltosektorille toimitettavan tietotekniikan yksikössä johtotehtävissä toiminutta henkilöä houkuttelukiellon sekä kilpailuoikeusrikkomusten vuoksi siviilioikeuteen. Helmikuussa 2018 käräjäoikeus päätti kanteen vastaajien hyväksi ja Kauko valitti hovioikeuteen tuomiosta. Kauko luopui vuonna 2018 vaatimuksistaan toista vastaajaa kohtaan. Hovioikeus antoi tuomionsa 8.2.2019 ja vahvisti, että kilpailukielto oli vastaajaa kohtaan pätevä ja vastaaja tuomittiin maksamaan sen rikkomisesta sopimussakko viivästyskorolla. Lisäksi hovioikeus vahvisti, että liike- ja ammattisalaisuuksien hyödyntämiskielto ja myös houkuttelukielto oli sitova. Tuomio ei ole lainvoimainen ja sillä ei ole merkittävää vaikutusta Aspo-konsernin tulokseen. Kauko on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta koskien sopimussakkoa salassapitoon liittyen sekä korvaamattomia oikeudenkäyntikuluja.



      Helsingissä 8.5.2019

      ASPO OYJ

      Hallitus

       

      ASPO-KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

       

      1-3/2019

       

      1-3/2018

       

      1-12/2018

       

       

      Me

      %

      Me

      %

      Me

      %

       

       

       

       

       

       

       

      Liikevaihto

      141,5

      100,0

      115,3

      100,0

      540,9

      100,0

      Liiketoiminnan muut tuotot

      0,0

      0,0

      0,6

      0,5

      4,1

      0,8

      Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista

      0,0

      0,0

       

       

      -0,1

       

      Materiaalit ja palvelut

      -92,5

      -65,4

      -83,8

      -72,7

      -382,2

      -70,7

      Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

      -11,2

      -7,9

      -10,5

      -9,1

      -43,2

      -8,0

      Poistot ja arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä

      -3,3

      -2,3

       

       

       

       

      Muut poistot ja arvonalentumiset

      -3,6

      -2,5

      -2,9

      -2,5

      -16,5

      -3,1

      Liiketoiminnan muut kulut

      -26,0

      -18,4

      -15,0

      -13,0

      -82,4

      -15,2

       

       

       

       

       

       

       

      Liikevoitto

      4,9

      3,5

      3,7

      3,2

      20,6

      3,8

       

       

       

       

       

       

       

      Korkokulut vuokrasopimuksista

      -0,2

      -0,1

       

       

       

       

      Muut rahoitustuotot ja -kulut

      -0,8

      -0,6

      -1,2

      -1,0

      -4,2

      -0,8

       

       

       

       

       

       

       

      Voitto ennen veroja

      3,9

      2,8

      2,5

      2,2

      16,4

      3,0

       

       

       

       

       

       

       

      Tuloverot

      -0,4

      -0,3

      -0,5

      -0,4

      -2,2

      -0,4

       

       

       

       

       

       

       

      Tilikauden voitto

      3,5

      2,5

      2,0

      1,7

      14,2

      2,6

       

       

       

       

       

       

       

      Muut laajan tuloksen erät

       

       

       

       

       

       

      Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:

       

       

       

       

       

      Muuntoerot

      2,0

       

      -0,2

       

      -1,9

       

      Suojauslaskenta

      0,0

       

      0,9

       

      2,5

       

      Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

      0,0

       

      0,0

       

      -0,1

       

      Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

      2,0

       

      0,7

       

      0,5

       

      Tilikauden laaja tulos

      5,5

       

      2,7

       

      14,7

       

       

       

       

       

       

       

       

      Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos

      3,5

       

      2,0

       

      14,2

       

       

       

       

       

       

       

       

      Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva laaja tulos

      5,5

       

      2,7

       

      14,7

       

       

       

       

       

       

       

       

      Tulos/osake, euroa

      0,10

       

      0,05

       

      0,42

       

      Laimennettu tulos/osake, euroa

      0,10

       

      0,05

       

      0,42

       




      ASPO-KONSERNIN TASE

       

      3/2019

      3/2018

      Muutos

      12/2018

       

      Me

      Me

      %

      Me

      Varat

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Aineettomat hyödykkeet

      8,0

      7,6

      5,3

      8,9

      Liikearvo

      43,3

      42,0

      3,1

      43,0

      Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

      172,2

      117,9

      46,1

      175,1

      Käyttöoikeusomaisuuserät

      36,6

       

       

       

      Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä

      1,5

       

      -

      1,5

      Muut pitkäaikaiset varat

      2,8

      3,6

      -22,2

      2,8

      Pitkäaikaiset varat yhteensä

      264,4

      171,1

      54,5

      231,3

       

       

       

       

       

      Vaihto-omaisuus

      71,8

      64,6

      11,1

      71,3

      Myynti- ja muut saamiset

      85,6

      68,1

      25,7

      77,8

      Rahavarat

      13,2

      15,6

      -15,4

      19,3

      Lyhytaikaiset varat yhteensä

      170,6

      148,3

      15,0

      168,4

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Varat yhteensä

      435,0

      319,4

      36,2

      399,7

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Oma pääoma ja velat

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Osakepääoma

      17,7

      17,7

      0,0

      17,7

      Muu oma pääoma

      104,1

      97,0

      7,3

      98,9

      Oma pääoma yhteensä

      121,8

      114,7

      6,2

      116,6

       

       

       

       

       

      Lainat ja käytetyt luottolimiitit

      154,4

      108,7

      42,0

      170,9

      Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

      8,8

       

       

       

      Muut velat

      7,3

      3,6

      102,8

      7,4

      Pitkäaikaiset velat yhteensä

      170,5

      112,3

      51,8

      178,3

       

       

       

       

       

      Lainat ja käytetyt luottolimiitit

      43,5

      25,4

      71,3

      28,5

      Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

      27,1

       

       

       

      Osto- ja muut velat

      72,1

      67,0

      7,6

      76,3

      Lyhytaikaiset velat yhteensä

      142,7

      92,4

      54,4

      104,8

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Oma pääoma ja velat yhteensä

      435,0

      319,4

      36,2

      399,7



      ASPO-KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

      A = Osakepääoma

       

       

       

       

       

       

       

       

      B = Ylikurssirahasto

       

       

       

       

       

       

       

       

      C = Käyvän arvon rahasto

       

       

       

       

       

       

       

      D = Muut rahastot

       

       

       

       

       

       

       

       

      E = Omat osakkeet

       

       

       

       

       

       

       

       

      F = Muuntoerot

       

       

       

       

       

       

       

       

      G = Kertyneet voittovarat

       

       

       

       

       

       

       

      H = Yhteensä

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Me

      A

      B

      C

      D

      E

      F

      G

      H

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Oma pääoma 1.1.2019

      17,7

      4,3

      -0,1

      41,4

      -1,7

      -23,5

      78,5

      116,6

      Tilikauden laaja tulos:

       

       

       

       

       

       

       

       

      Tilikauden voitto

       

       

       

       

       

       

      3,5

      3,5

      Muuntoerot

       

       

       

       

       

      2,0

       

      2,0

      Rahavirran suojaus *

       

       

       

       

       

       

       

      0,0

      Laaja tulos yhteensä

       

       

       

       

       

      2,0

      3,5

      5,5

      Liiketoimet omistajien kanssa:

       

       

       

       

       

       

       

       

      Hybridi-instrumentin korot

       

       

       

       

       

       

      -0,4

      -0,4

      Osakepalkitseminen

       

       

       

       

       

       

      0,1

      0,1

      Liiketoimet omistajien

       

       

       

       

       

       

       

       

      kanssa yhteensä

       

       

       

       

       

       

      -0,3

      -0,3

      Oma pääoma 31.3.2019

      17,7

      4,3

      -0,1

      41,4

      -1,7

      -21,5

      81,7

      121,8

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Oma pääoma 1.1.2018

      17,7

      4,3

      -2,5

      37,0

      -2,1

      -21,6

      79,5

      112,3

      Tilikauden laaja tulos:

       

       

       

       

       

       

       

       

      Tilikauden voitto

       

       

       

       

       

       

      2,0

      2,0

      Muuntoerot

       

       

       

       

       

      -0,2

       

      -0,2

      Rahavirran suojaus *

       

       

      0,9

       

       

       

       

      0,9

      Laaja tulos yhteensä

       

       

      0,9

       

       

      -0,2

      2,0

      2,7

      Liiketoimet omistajien kanssa:

       

       

       

       

       

       

       

       

      Hybridi-instrumentin korot

       

       

       

       

       

       

      -0,4

      -0,4

      Osakepalkitseminen

       

       

       

       

      0,4

       

      -0,3

      0,1

      Liiketoimet omistajien

       

       

       

       

       

       

       

       

      kanssa yhteensä

       

       

       

       

      0,4

       

      -0,7

      -0,3

      Oma pääoma 31.3.2018

      17,7

      4,3

      -1,6

      37,0

      -1,7

      -21,8

      80,8

      114,7


      *) verovaikutus huomioituna




      ASPO-KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      1-12/2018

       

      Me

      Me

      Me

       

       

       

       

      LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

       

       

       

      Liikevoitto *)

      4,9

      3,7

      20,6

      Oikaisut liikevoittoon

      6,8

      2,3

      15,9

      Käyttöpääoman muutos

      -7,9

      -6,0

      -10,7

      Maksetut korot

      -1,1

      -0,9

      -3,7

      Saadut korot

      0,1

      0,2

      0,5

      Maksetut tuloverot

      -0,9

      -0,5

      -2,3

      Liiketoiminnan rahavirta

      1,9

      -1,2

      20,3

       

       

       

       

      INVESTOINNIT

       

       

       

      Investoinnit  aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

      -0,6

      -0,2

      -43,1

      Ennakkomaksut aluksista

       

      -0,2

       

      Luovutustulot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä

      0,1

       

      0,4

      Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla

      -2,5

       

      -12,5

      Myydyt liiketoiminnat

       

       

      0,1

      Investointien rahavirta

      -3,0

      -0,4

      -55,1

       

       

       

       

      RAHOITUS

       

       

       

      Lyhytaikaisten lainojen muutos

      -0,7

      -1,7

      17,3

      Pitkäaikaisten lainojen nostot

       

       

      58,0

      Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

      -0,9

      -0,9

      -25,4

      Vuokrasopimusvelan lyhennykset *)

      -3,9

       

       

      Hybridi-instrumentti, korot

       

       

      -1,7

      Maksetut osingot

       

       

      -13,3

      Rahoituksen rahavirta

      -5,5

      -2,6

      34,9

       

       

       

       

       

       

       

       

      Rahavarojen muutos

      -6,6

      -4,2

      0,1

      Rahavarat vuoden alussa

      19,3

      19,9

      19,9

      Valuuttakurssien muutosten vaikutus

      0,5

      -0,1

      -0,7

      Rahavarat kauden lopussa

      13,2

      15,6

      19,3



      *) Vuokrasopimusvelan lyhennykset ovat siirtyneet liiketoiminnan rahavirrasta rahoituksen rahavirtaan IFRS 16- standardin käyttöönoton myötä.


      ASPO-KONSERNIN LIIKEVAIHDON JAOTTELU

      Liikevaihto markkina-alueittain

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      1-12/2018

      ESL Shipping

      Me

      Me

      Me

      Suomi

      20,2

      7,0

      48,3

      Skandinavia

      10,0

      3,9

      28,7

      Baltia

      1,9

      2,8

      6,3

      Venäjä, muut IVY-maat + Ukraina

      0,4

      0,4

      7,1

      Muut maat

      11,2

      6,4

      29,7

      Yhteensä

      43,7

      20,5

      120,1

       

       

       

       

      Leipurin

       

       

       

      Suomi

      9,9

      12,1

      45,5

      Skandinavia

      0,3

      0,1

      0,3

      Baltia

      7,1

      8,3

      33,5

      Venäjä, muut IVY-maat + Ukraina

      8,3

      8,2

      36,3

      Muut maat

      0,3

      1,5

      5,4

      Yhteensä

      25,9

      30,2

      121,0

       

       

       

       

      Telko

       

       

       

      Suomi

      18,8

      18,7

      81,9

      Skandinavia

      9,0

      7,8

      33,0

      Baltia

      4,8

      4,8

      20,8

      Venäjä, muut IVY-maat + Ukraina

      29,2

      24,0

      128,5

      Muut maat

      10,1

      9,3

      35,6

      Yhteensä

      71,9

      64,6

      299,8

       

       

       

       

      Yhteensä

       

       

       

      Suomi

      48,9

      37,8

      175,7

      Skandinavia

      19,3

      11,8

      62,0

      Baltia

      13,8

      15,9

      60,6

      Venäjä, muut IVY-maat + Ukraina

      37,9

      32,6

      171,9

      Muut maat

      21,6

      17,2

      70,7

      Yhteensä

      141,5

      115,3

      540,9

       

      Liikevaihto tuloutusajankohdan mukaan

       

       

       

       

       

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      1-12/2018

      ESL Shipping

      Me

      Me

      Me

      Tuloutus ajan kuluessa

      43,7

      20,5

      120,1

      Yhteensä

      43,7

      20,5

      120,1

       

       

       

       

      Leipurin

       

       

       

      Tuloutus yhtenä ajankohtana

      24,9

      27,2

      112,7

      Tuloutus ajan kuluessa

      1,0

      3,0

      8,3

      Yhteensä

      25,9

      30,2

      121,0

       

       

       

       

      Telko

       

       

       

      Tuloutus yhtenä ajankohtana

      71,7

      64,3

      298,9

      Tuloutus ajan kuluessa

      0,2

      0,3

      0,9

      Yhteensä

      71,9

      64,6

      299,8

       

       

       

       

      Yhteensä

       

       

       

      Tuloutus yhtenä ajankohtana

      96,6

      91,5

      411,6

      Tuloutus ajan kuluessa

      44,9

      23,8

      129,3

      Yhteensä

      141,5

      115,3

      540,9

       

       

       

       

       

       

       

       

      Liikevaihto tuoteryhmittelyn mukaan

       

       

       

       

      1-3/2019

      1-3/2018

      1-12/2018

       

      Me

      Me

      Me

      ESL Shipping yhteensä

      43,7

      20,5

      120,1

       

       

       

       

      Raaka-aineet

      22,9

      24,6

      100,3

      Koneet

      3,0

      5,6

      20,7

      Leipurin yhteensä

      25,9

      30,2

      121,0

       

       

       

       

      Muovit

      38,9

      33,4

      147,7

      Kemikaalit

      26,9

      24,3

      118,5

      Kauko

      6,1

      6,9

      33,6

      Telko yhteensä

      71,9

      64,6

      299,8

       

       

       

       

       

       

       

       

      Yhteensä

      141,5

      115,3

      540,9

                   

       

      ASPO-KONSERNIN SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT

      Segmenttien varat , Me

       

       

       

       

      3/2019

      3/2018

      12/2018

       

       

       

       

      ESL Shipping

      231,0

      130,7

      206,8

      Leipurin

      65,1

      62,2

      58,9

      Telko

      119,7

      106,2

      109,2

      Segmenteille kohdistamattomat

      19,2

      20,3

      24,8

      Yhteensä

      435,0

      319,4

      399,7

       

       

       

       

       

       

       

       

      Segmenttien velat, Me

       

       

       

       

      3/2019

      3/2018

      12/2018

       

       

       

       

      ESL Shipping

      41,0

      10,0

      17,3

      Leipurin

      20,0

      16,3

      14,2

      Telko

      41,7

      37,1

      41,8

      Segmenteille kohdistamattomat

      210,5

      141,3

      209,8

      Yhteensä

      313,2

      204,7

      283,1



      LAATIMISPERIAATTEET

      Aspo Oyj:n osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaan. Yhtiö on ottanut tilikauden alusta käyttöön tiettyjä uusia tai uudistettuja IFRS-standardeja ja IFRIC-tulkintoja vuoden 2018 tilinpäätöksessä kuvatulla tavalla. Muilta osin on noudatettu samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 31.12.2018. Katsauksen tietoja ei ole tilintarkastettu.

      Aspo Oyj noudattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Market Authority, ESMA) vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamaa ohjeistusta. Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tunnuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa laajasta tuloslaskelmasta ja taseesta. Johdon näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät laajan tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tunnuslukujen laskentakaavat on selostettu Aspon Vuosi 2018 -julkaisun sivulla 48.

      Uusien tai uudistettujen standardien käyttöönotto:

      Konserni on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia 1.1.2019 alkaen. IFRS 16 -standardin myötä kaikki vuokrasopimukset merkitään vuokralle ottajan taseeseen, eikä IAS 17 -standardin mukaista jaottelua operatiivisiin ja rahoitusleasingsopimuksiin enää tehdä. Uuden standardin mukaan taseeseen kirjataan kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät (käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja koskeva rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka). Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely säilyy suurelta osin IAS 17:n mukaisena.

      Aspo-konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Konsernilla on tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia, kuten toimisto- ja varastotiloihin sekä kuljetuskalustoon ja autoihin liittyviä sopimuksia. Myös osa toimistotekniikasta on vuokrattua.


      Siirtymä

      Aspo on soveltanut IFRS 16 –standardin käyttöönotossa yksinkertaistettua menetelmää.  Aspo on kirjannut 1.1.2019 avaavaan taseeseen käyttöoikeusomaisuuserät, jotka muodostuvat vuokrasopimusvelasta ja taseessa siirtymähetkellä olevista vuokrasopimuksiin liittyvistä etukäteen maksetuista vuokrista.

      Aiemmin IAS 17 -standardin mukaisiksi rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltujen sopimusten velat ja varat on kirjattu IFRS 16 -standardin mukaiseen vuokrasopimusvelkaan ja käyttöoikeusomaisuuserään siirtymähetkellä 1.1.2019. Rahoitusleasingsopimukset, jotka kuuluvat helpotusten piiriin lyhytaikaisina tai arvoltaan vähäisinä, tai kohdistuvat aineettomiin hyödykkeisiin, on kirjattu pois taseesta ja erotus on kirjattu omaan pääomaan. Omaan pääomaan kirjattava erä oli vähäinen.

      Aspo on soveltanut seuraavia käytännön apukeinoja IFRS 16 - käyttöönoton yhteydessä:

      • Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aikaa oli siirtymähetkellä 1.1.2019 jäljellä alle 12 kuukautta, on käsitelty lyhytaikaisina, ei taseeseen kirjattavina kohdeomaisuuserinä. Valinta oli kohdeomaisuuseräluokkakohtainen. Apukeinoa on sovellettu konsernissa kaikkiin muihin kohdeomaisuuseräluokkiin paitsi autoihin, jotka on kirjattu taseeseen, vaikka niiden jäljellä oleva vuokra-aika olisi ollut siirtymähetkellä alle 12 kuukautta.
      • Vuokrasopimusvelkaa ja käyttöoikeusomaisuuserää ei kirjattu taseeseen sellaisista vuokrasopimuksista, jotka koskevat arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä. Aspo käyttää vähäarvoisten kohdeomaisuuserien raja-arvona 5 000 euron hankintahintaa.
      • Kahden edellä mainitun käytännön apukeinon piiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokramenot kirjataan kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
      • Ominaispiirteiltään samankaltaisiin vuokrasopimuksiin sovelletaan yhtä ennalta määriteltyä diskonttokorkoa. Diskonttokoron määrittämisessä vuokrasopimuksittain on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia sekä vuokralleottajan luottoriskipreemiota. Siirtymähetken lisäluoton korkojen painotettu keskiarvo oli 2,33 %.
      • Sellaisten vuokrasopimusten osalta, joiden vuokra-ajan määrittämiseen sisältyy vuokrasopimuksen jatkamis- tai päättämisoptioita, vuokra-ajan määrittämisessä käytettiin standardin käyttöönottohetken tietämystä.
      • Alkuvaiheen välittömiä menoja ei kirjattu käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon siirtymähetkellä 1.1.2019.


      Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut
      Aspo noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien, sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle.

      Merkittävin vaikutus toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta kohdistuu vuokrattuihin aluksiin. Mikäli alus on vuokrattu noin vuoden mittaisella vuokrasopimuksella, käytetään vuokrasopimusvelan laskennassa 13 kuukauden toistaiseksi voimassa olevaa vuokra-aikaa (kuluva kuukausi + seuraavat 12 kk). Koska merkittävä osa aluskannasta on vuokrattua, sopimuksen päättyessä on erittäin todennäköistä, että sama tai vastaavanlainen alus vuokrataan tilalle. Mikäli näin ei aiota tehdä, sopimus käsitellään määräaikaisena vuokrasopimuksena.  Menettelyllä on pyritty antamaan sijoittajille parempi kuva vuokrasopimusvelkaan liittyvistä velvoitteista sekä käyttöoikeusomaisuuserän merkityksestä taseessa.

      Vuokra-ajan jatkamis- ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan pituuden määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä, option kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan.

      Silloin kun sopimus sisältää vuokran lisäksi muita eriä, kuten huollot, palvelut, alusten miehistön jne.; Aspo erottaa vuokraoikeudesta nämä erät vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen.

      IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutukset

      Standardin käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi Aspo-konsernin taseeseen ja siitä johdettuihin tunnuslukuihin sekä tuloslaskelman ja rahavirran rakenteeseen. Standardin perusteella taseeseen kirjattavat konsernin korollinen velka ja pitkäaikaiset varat ovat huomattavasti suurempia kuin IAS 17 Vuokrasopimukset -standardia sovellettaessa. Tunnusluvuista muutoksella on merkittävin vaikutus nettovelkaantumisasteeseen, joka nousi noin 30 prosenttiyksikköä. Tuloslaskelmassa aiemmin vuokrina esitetty kulu poistuu, vuokraoikeuksien mukaisesta käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistokulu ja vuokraan sisältyvä koron osuus esitetään rahoituskuluissa. Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan lyhennysosuuden siirto rahoituksen rahavirtaan kasvattaa liiketoiminnan rahavirtaa  kokonaisrahavirran pysyessä ennallaan.

      IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutus Aspo-konsernin avaavaan taseeseen 1.1.2019 on esitetty oheisessa taulukossa. Avaavaan taseeseen lisättyjen käyttöoikeusomaisuuserien arvo oli 38,5 miljoonaa euroa, etukäteen maksettujen vuokrien arvo oli 0,9 miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelan määrä oli 37,6 miljoonaa euroa. Standardin sallimien aineettomiin hyödykkeisiin ja arvoltaan vähäisiin eriin kohdistuvat helpotukset puolestaan pienensivät IAS 17 mukaan käsiteltyjen rahoitusleasing-erien arvoa 1,2 miljoonaa euroa. Avaavan taseen vuokrasopimusveloista pitkäaikaisen velan osuus oli 10,4 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan osuus oli 27,2 miljoonaa euroa.

      IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutus avaavaan taseeseen

       

       

      31.12.2018

      Lisätyt käyttöoikeus-omaisuuserät

      IAS 17 mukaan käsiteltyjen rahoitusleasingerien  muutokset *)

      1.1.2019

       

      Me

      Me

      Me

      Me

      Varat

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Aineettomat hyödykkeet

      8,9

       

      -1,2

      7,7

      Liikearvo

      43,0

       

       

      43,0

      Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

      175,1

       

      0,0

      175,1

      Käyttöoikeusomaisuuserät

       

      38,5

       

      38,5

      Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä

      1,5

       

       

      1,5

      Muut pitkäaikaiset varat

      2,8

       

       

      2,8

      Pitkäaikaiset varat yhteensä

      231,3

      38,5

      -1,2

      268,6

       

       

       

       

       

      Vaihto-omaisuus

      71,3

       

       

      71,3

      Myynti- ja muut saamiset

      77,8

      -0,9

       

      76,9

      Rahavarat

      19,3

       

       

      19,3

      Lyhytaikaiset varat yhteensä

      168,4

      -0,9

       

      167,5

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Varat yhteensä

      399,7

      37,6

      -1,2

      436,1

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Oma pääoma ja velat

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Osakepääoma

      17,7

       

       

      17,7

      Muu oma pääoma

      98,9

       

      0,0

      98,9

      Oma pääoma yhteensä

      116,6

       

      0,0

      116,6

       

       

       

       

       

      Lainat ja käytetyt luottolimiitit

      170,9

       

      -0,7

      170,2

      Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

       

      10,4

       

      10,4

      Muut velat

      7,4

       

       

      7,4

      Pitkäaikaiset velat yhteensä

      178,3

      10,4

      -0,7

      188,0

       

       

       

       

       

      Lainat ja käytetyt luottolimiitit

      28,5

       

      -0,5

      28,0

      Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

       

      27,2

       

      27,2

      Osto- ja muut velat

      76,3

       

       

      76,3

      Lyhytaikaiset velat yhteensä

      104,8

      27,2

      -0,5

      131,5

       

       

       

       

       

       

       

       

       

       

      Oma pääoma ja velat yhteensä

      399,7

      37,6

      -1,2

      436,1



      *) IFRS 16 -standardin käyttöönoton aiheuttamat muutokset IAS 17 -standardin mukaisiin rahoitusleasingeihin aineettomien hyödykkeiden ja arvoltaan vähäisten käyttöoikeusomaisuuserien osalta.


      Katsauskaudella Aspo-konsernin vuokrasopimustilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä Aspo ole sitoutunut katsauskauden jälkeisiin merkittäviin uusiin vuokrasopimuksiin. ESL Shippingillä on oikeus lunastaa elokuussa 2019 ms Alppila-niminen alus itselleen, mikä on huomioitu käyttöoikeusomaisuuserän arvoa määritettäessä. Muita merkittäviä lunastusoptioita ei ole.


      Katsauskauden lopussa merkittävimmät käyttöoikeusomaisuuserät olivat alukset 24,6 miljoonaa euroa ja toimisto- ja varastotilat 10,2 miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät poistot olivat 3,3 miljoonaa euroa, joista aluksista kirjatut poistot olivat 2,4 miljoonaa euroa ja toimisto- ja varastotiloista kirjatut poistot 0,7 miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrat olivat 4,1 miljoonaa euroa, josta koron osuus oli 0,2 miljoonaa euroa. Muuttuvien vuokrien määrä sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvien vuokrien määrä ei ole merkittävä Aspo-konsernissa. Aspolla ei ole olennaisia vuokrasopimuksia vuokralleantajana.

      Käyttöoikeusomaisuuserät luokittain

       

      Maa-alueet ja rakennukset

      Alukset

      Muut käyttöoikeus-omaisuuserät

      Yhteensä

       

      Me

      Me

      Me

      Me

       

       

       

       

       

      Alkusaldo 1.1.2019

      10,2

      26,6

      1,7

      38,5

      Muuntoerot

      0,1

       

       

      0,1

      Lisäykset

      0,6

      0,4

      0,3

      1,3

      Poistot

      -0,7

      -2,4

      -0,2

      -3,3

      Kirjanpitoarvo 31.3.2019

      10,2

      24,6

      1,8

      36,6



      SEGMENTTIRAPORTOINTI

      Aspon raportoitavat segmentit ovat ESL Shipping, Leipurin ja Telko. Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon, talous- ja ICT-palvelukeskuksen ja vähäisiä määriä muita toimialoille kuulumattomia toimintoja. Vuoden 2019 alusta Kauko raportoidaan osana Telko-segmenttiä.

      Konserni raportoi liikevaihtoa seuraavan maantieteellisen jaon mukaan: Suomi, Skandinavia, Baltia, Venäjä, muut IVY-maat, Ukraina sekä muut maat.

      TIEDOTUSTILAISUUS

      Lehdistö- ja analyytikkotilaisuus järjestetään tänään keskiviikkona 8.5.2019 klo 14.00 Hotel Kämpin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.


      TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN 2019


      Aspo Oyj seuraavat katsaukset julkaistaan:
      - puolivuosikatsaus 1-6/2019 keskiviikkona 14.8.2019
      - osavuosikatsaus 1-9/2019 tiistaina 29.10.2019



      Helsingissä 8.5.2019

      ASPO OYJ


      Aki Ojanen

       

      Arto Meitsalo

       

      toimitusjohtaja

       

      talousjohtaja

       


      Lisätiedot:
      Aki Ojanen, 09 521 4010, 0400 106 592, sähköposti aki.ojanen@aspo.com


      JAKELU:
      Nasdaq Helsinki
      Keskeiset tiedotusvälineet
      www.aspo.fi



      Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää liiketoimintoja Pohjois-Euroopan lisäksi kasvumarkkinoilla keskittyen vaativiin B-to-B -asiakkaisiin. Vahvojen yritysbrändien, ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kauko, tavoitteena on olla toimialojensa markkinajohtajia. Ne vastaavat omasta toiminnastaan, asiakassuhteistaan ja niiden kehittämisestä. Kokonaisuutena ne tuottavat Aspon liikearvon. Aspon konsernirakennetta ja liiketoimintoja kehitetään pitkäjänteisesti ilman ennalta määriteltyä aikataulua.

      Liite