Tilaa päivityksiä

      Viimeisimmät julkaisut

      Pörssitiedotteet

      Aspo-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2017

      Julkaistu 15.02.2018

       ASPO OYJ      TILINPÄÄTÖSTIEDOTE   15.2.2018    klo 10.00                                                     


      ASPO-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2017

      Aspo Q4: Liikevoitto parani ja kasvu jatkui
      (Suluissa esitetty vuoden 2016 vastaavan ajanjakson luvut)

      Tammi-joulukuu 2017
      - Aspon liikevaihto kasvoi 10 %  ja oli 502,4 Me (457,4 Me).
      - Liikevoitto parani 13 % ja oli 23,1 Me (20,4 Me) sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä yhteensä -1,0 Me.
      - Tilikauden voitto oli 19,4 Me (15,9 Me).
      - Osakekohtainen tulos parani 14 % ja oli 0,56 euroa (0,49 euroa).
      - ESL Shippingin liikevoitto oli 13,5 Me (12,6 Me), Leipurin 3,1 Me (2,0 Me), Telkon 10,8 Me (10,1 Me) ja Kaukon -0,2 Me (-0,1 Me).
      - Liiketoiminnan rahavirta oli 17,4 Me (16,2 Me).

       - Tilikauden liikevoittoon vaikuttaa +0,4 Me:n myyntivoitto Leipurin lihateollisuuden raaka-aineliiketoiminnan myynnistä, Telkon Pietarin terminaalihankkkeen alasajoon ja henkilöstöjärjestelyihin liittyvät kulut -0,6 Me, Leipurin vuonna 2014 toimittamaan projektitoimitukseen liittyvä korvaus käsittelykuluineen, yhteensä -0,5 Me sekä Kaukon aiemmin myytyyn liiketoimintaan liittyvä saatavan alaskirjaus -0,3 Me.

      Loka-joulukuu 2017

      - Aspon liikevaihto kasvoi ja oli 132,4 Me (124,5 Me)
      - Liikevoitto oli 6,5 Me (6,3 Me) sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä yhteensä -0,7 Me.
      - Vuosineljänneksen voitto oli 5,5 Me (5,2 Me).
      - Osakekohtainen tulos oli 0,16 euroa (0,17 euroa).
      - ESL Shippingin liikevoitto oli 4,1 Me (4,1 Me), Leipurin 0,7 Me (0,7 Me), Telkon 3,0 Me (2,5 Me) ja Kaukon 0,0 Me (0,0 Me).

      - Neljännellä neljänneksellä liikevoittoa pienentää Leipurin vuonna 2014 toimittamaan projektitoimitukseen liittyvä korvaus käsittelykuluineen, yhteensä -0,5 Me sekä Telkon Pietarin terminaalihankkeen alasajoon liittyvä kulu -0,2 Me

      - Telko paransi liikevoittoaan neljännellä neljänneksellä. ESL Shippingin, Leipurin ja Kaukon liikevoitto oli vertailukauden tasolla.
      - Osingon toinen erä 0,21 e/osake maksettiin 6.11.2017.

      Ohjeistus vuodelle 2018
       
      Aspon liikevoitto on 25-31 miljoonaa euroa (23,1) vuonna 2018.

      Hallituksen osinkoehdotus

      Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2017 jaetaan osinkoa 0,43 euroa osakkeelta (0,42), ja että osinko maksetaan kahdessa erässä. Hallitus ehdottaa, että ensimmäinen erä, 0,21 euroa/osake, maksettaisiin huhtikuussa ja toinen erä, 0,22 euroa/osake, maksettaisiin marraskuussa.

      Tarkemmat tiedot osinkoehdotuksesta ovat tässä tiedotteessa kohdassa "Osinkoehdotus".

      Vuoden 2018 yleisnäkymät

      Markkinoiden yleinen epävarmuus on edelleen vähentynyt. Teollisuustuotannon odotetaan kasvavan Aspon liiketoimintojen päämarkkina-alueilla vuoden 2018 aikana. Raaka-ainehintojen odotetaan säilyvän nykyisellä tasolla tai vahvistuvan. Venäjällä kansantalous ja teollisuustuotanto ovat kasvussa. Kansainvälisen talouden kasvun odotetaan jatkuvan. Yleiset poliittiset riskit ovat kuitenkin koholla, mikä voi vaikuttaa toimintaympäristöön nopeasti tai heikentää vapaakauppaa pitemmällä aikavälillä.


      AVAINLUVUT
        10-12/
      2017
        10-12/
      2016
        Muutos
      %
      1-12/
      2017
        1-12/
      2016
        Muutos
      %
         
                               
      Liikevaihto, Me 132,4   124,5   6,3 502,4   457,4   9,8    
      Liikevoitto, Me 6,5   6,3   3,2 23,1   20,4   13,2    
      Liikevoitto-% 4,9   5,1     4,6   4,5        
      Voitto ennen veroja, Me 6,1   5,7   7,0 21,1   17,4   21,3    
      Tilikauden voitto, Me 5,5   5,2   5,8 19,4   15,9   22,0    
                               
      Tulos/osake, euroa 0,16   0,17   -5,9 0,56   0,49   14,3    
      Liiketoiminnan rahavirta, Me 11,7   18,7   -37,4 17,4   16,2   7,4    
                               
      Oma pääoma/osake, euroa           3,67   3,75        
      Oman pääoman tuotto (ROE), %           17,1   14,6        
      Omavaraisuusaste,%           35,6   37,4        
      Nettovelkaantumisaste, %           103,9   89,8        
                               
      ESL Shipping, liikevoitto, Me 4,1   4,1   0,0 13,5   12,6   7,1    
      Leipurin, liikevoitto, Me 0,7   0,7   0,0 3,1   2,0   55,0    
      Telko, liikevoitto, Me 3,0   2,5   20,0 10,8   10,1   6,9    
      Kauko, liikevoitto, Me 0,0   0,0   - -0,2   -0,1   -100,0    



      ASPO-KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA AKI OJANEN KOMMENTOI NELJÄTTÄ NELJÄNNESTÄ JA TILIKAUTTA:

      "Liikevoitto jatkoi kasvua neljännellä neljänneksellä. Tuloksentekokyvyn merkittävä paraneminen on seurausta määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä työstä Aspon omistamissa liiketoiminnoissa. Aspo on kasvattanut liikevoittoaan jo viisi neljännestä peräkkäin ja odotamme kasvun jatkuvan myös 2018.

      Neljännen neljänneksen liikevoitto sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka toteutuvat vain kerran ja ovat peräisin aikaisemmilta vuosilta. Merkittävin yksittäinen erä oli Leipurin neljännen neljänneksen liikevoittoa heikentävä kulu projektitoimituksesta vuodelta 2014. Leipurin maksoi korvausta yksittäisen toimituksen virheellisyydestä yhteensä -0,5 miljoonaa euroa.

      Vuosi 2017 oli selkeä tason nosto Aspon kehityksessä. Liikevoitto kasvoi vahvasti ja liikevaihto rikkoi 500 miljoonan euron rajapyykin. Tytäryhtiöistä ESL Shipping, Leipurin ja Telko  paransivat liikevoittoaan. Kauko paransi liikevoittoaan vertailukelpoisin luvuin. Aspon hallinnon kulut säilyivät edellisen vuoden tasolla. Olen erityisen tyytyväinen Leipurin kasvaneeseen liikevoittoon ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, joka vuoden jälkipuoliskolla palautui jo vuoden 2014 Venäjän talouskriisiä edeltäneelle kannattavuustasolle. Telkon liikevaihto jatkoi kasvua ja liikevoitto saavutti ennätystason. Telkon tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Telkon hallitusta uudistettiin ja toimivaa johtoa vahvistettiin nimittämällä yhtiöön uusi talousjohtaja. ESL Shippingin vuosi oli jälleen hyvä. Varustamon toimintaa kehitettiin aloittamalla uusi liiketoiminta aikaisempaa pienemmässä alusluokassa. Liiketoiminta on käynnistynyt hyvin sillä markkinoilla oli selvästi tarve uudelle, merkittävälle varustamolle myös pienemmässä alusluokassa. ESL Shippingin investointi kahteen uuteen LNG-alukseen eteni suunnitellusti. Varustamo tulee vastaanottamaan nämä maailman ympäristöystävällisimmät irtorahtialukset vuoden 2018 ensimäisellä vuosipuoliskolla.

      Odotamme vahvan kehityksen jatkuvan, ja näkymät vuodelle 2018 ovat valoisat. Aspo on sitoutunut saavuttamaan taloudelliset tavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vuosi 2017 oli erinomainen vuosi matkallamme kohti tavoitteiden saavuttamista."


      ASPO-KONSERNI

      LIIKEVAIHTO

      Liikevaihto segmenteittäin

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos 1-12/2017 1-12/2016 Muutos  
          Me Me % Me Me %  
      ESL Shipping   22,6 20,6 9,7 79,3 71,4 11,1  
      Leipurin   32,9 30,7 7,2 122,3 112,7 8,5  
      Telko   65,6 64,9 1,1 262,2 240,3 9,1  
      Kauko 11,3 8,3 36,1 38,6 33,0 17,0  
      Muu toiminta   0,0 0,0 - 0,0 0,0 -  
      Yhteensä   132,4 124,5 6,3 502,4 457,4 9,8  


      Segmenttien välillä ei ole merkittävää liikevaihtoa.


      Liikevaihto markkina-alueittain

            10-12/2017 10-12/2016 Muutos 1-12/2017 1-12/2016 Muutos
            Me Me % Me Me %
      Suomi     40,7 38,7 5,2 160,8 149,4 7,6
      Skandinavia     13,3 12,1 9,9 50,6 47,5 6,5
      Baltia     16,7 12,7 31,5 58,8 50,4 16,7
      Venäjä, Ukraina + muut
      IVY-maat
        42,3 42,0 0,7 164,9 145,6 13,3
      Muut maat     19,4 19,0 2,1 67,3 64,5 4,3
      Yhteensä     132,4 124,5 6,3 502,4 457,4 9,8


      Liikevaihto kasvoi kaikilla markkina-alueilla koko vuoden. Suhteellisesti eniten liikevaihto kasvoi Baltiassa ja erityisesti vuoden loppua kohden. Markkina-alueella Venäjä, Ukraina ja muut IVY-maat liikevaihto kasvoi koko vuoden, mutta kasvu hidastui viimeisellä neljänneksellä.

      TULOS

      Liikevoitto segmenteittäin

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos 1-12/2017 1-12/2016 Muutos  
          Me Me % Me Me %  
      ESL Shipping   4,1 4,1 0,0 13,5 12,6 7,1  
      Leipurin   0,7 0,7 0,0 3,1 2,0 55,0  
      Telko   3,0 2,5 20,0 10,8 10,1 6,9  
      Kauko   0,0 0,0 - -0,2 -0,1 -100,0  
      Muu toiminta   -1,3 -1,0 -30,0 -4,1 -4,2 2,4  
      Yhteensä   6,5 6,3 3,2 23,1 20,4 13,2  


      Osakekohtainen tulos


      Tilikauden tulos/osake oli 0,56 euroa (0,49). Oma pääoma/osake oli 3,67 euroa (3,75).

      Taloudelliset tavoitteet

      Aspo tavoittelee keskimäärin yli 20 prosentin oman pääoman tuottoa, enintään 100 prosentin nettovelkaantumisastetta sekä nykyrakenteella 7 prosentin liikevoittoa vuoteen 2020 mennessä.

      Tilikauden liikevoittoprosentti oli 4,6 % (4,5), oman pääoman tuotto oli 17,1 % (14,6) ja nettovelkaantumisaste 103,9 % (89,8).


      VUODEN 2018 NÄKYMÄT

      Kansainvälisen talouden kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Venäjän ja koko itämarkkinoiden talous on kasvussa ja vuonna 2018 positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Venäjän, Ukrainan, ja muiden IVY-maiden tulevaa kehitystä on kuitenkin haastavaa ennustaa. Valuuttakurssien arvioidaan edelleen vaihtelevan voimakkaasti. EU:n ja erityisesti Suomen talouskasvu on kiihtynyt ja Suomen vientiteollisuuden vientimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Teollisuustuotannon odotetaan kasvavan Aspon liiketoimintojen päämarkkina-alueilla Pohjois-Euroopassa sekä Venäjän, Ukrainan ja muiden IVY-maiden alueella. Hyvän suhdanteen odotetaan jatkuvan.

      Aspolle tärkeiden tuotannollisten raaka-aineiden ja öljyn hinnan odotetaan yleisesti pysyvän nykyisellä tasollaan tai vahvistuvan. ESL Shippingille tärkeiden merikuljetusten kuivarahtihintojen odotetaan säilyvän nykytasolla tai vahvistuvan.

      Konserni pyrkii jatkamaan liiketoimintojensa markkinaosuuksien kasvattamista kannattavasti strategisesti tärkeillä idän kasvumarkkinoilla.

       

      ASPON LIIKETOIMINNAT

      ESL SHIPPING

      ESL Shipping on Itämeren johtava kuivia irtolasteja kuljettava varustamo. Tilikauden lopussa varustamon tonnisto koostui 18 yksiköstä, joista 13 oli varustamon omia. Yksi alus on vuokrattu pidemmäksi ajaksi ja lisäksi aikarahdattuna on neljä pienemmän kokoluokan alusyksikköä.

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos-% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos-%  
      Liikevaihto, Me   22,6 20,6 9,7 79,3 71,4 11,1  
      Liikevoitto, Me   4,1 4,1 0,0 13,5 12,6 7,1  
      Liikevoitto-%   18,1 19,9   17,0 17,6    


      ESL Shippingin kilpailuetu perustuu kykyyn operoida tehokkaasti ja luotettavasti jääalueilla sekä lastata ja keventää aluksia merellä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kaikki varustamon alukset operoivat Itämeren ja Pohjois-Euroopan sopimusliikenteessä suorittaen myös merilastausta ja -purkausta. Kuljetukset Itämerellä ja Pohjanmerellä perustuvat pitkäkestoisiin asiakassopimuksiin ja vakiintuneisiin asiakassuhteisiin.

      Yleiset kuivien irtolastien markkinarahtihinnat nousivat vielä neljännen neljänneksen alussa, mutta laskivat vuoden loppua kohden lähes samalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Rahtihinnat ovat yhä pidemmän aikavälin tarkastelussa verraten alhaisella tasolla.

      ESL Shippingin neljännen neljänneksen liikevaihto nousi 22,6 miljoonaan euroon (20,6) kasvaneen aluskapasiteetin johdosta. Myös polttoaineen hinnannousu vaikutti liikevaihdon kasvuun rahtisopimusten polttoaineklausuulien kautta. Kannattavuus säilyi hyvänä ja liikevoitto oli 4,1 miljoonaa euroa (4,1).

      Terästeollisuuden kuljetusmäärät laskivat vertailukaudesta asiakkaiden pienennettyä raaka-aineittensa varastotasoja. Myös tehtaiden huoltoseisokit vaikuttivat kuljetusmääriin neljännellä neljänneksellä. Energiateollisuuden kuljetusmäärät laskivat vertailukauteen nähden sekä kivihiilen että biopolttoaineiden osalta. Korjuualueilla vallinneet huonot sääolosuhteet vaikeuttivat asiakkaiden raaka-ainehankintaa ja alensivat hakekuljetusten kysyntää. Muiden asiakassektoreiden kuljetusmäärät kuitenkin kasvoivat merkittävästi. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana ESL Shipping kuljetti lasteja hieman enemmän kuin vertailukaudella, 3,3 miljoonaa tonnia (3,2).

      Merellä tapahtuva suurten valtamerialusten lastaus- ja purkaustoiminta oli vuoden viimeisellä neljänneksellä erittäin vilkasta ja iso osa varustamon tonnistosta työllistyi tähän toimintaan. Koko neljänneksen ajan vallinneet vaikeat sääolosuhteet, kovat jatkuvat tuulet ja poikkeuksellisen suuri sadepäivien määrä, pidensivät kuitenkin operaatioiden kestoa ja heikensivät huomattavasti merilastaus- ja purkaustoiminnan kannattavuutta. Yksinomaan joulukuussa ESL Shippingin aluksille kertyi poikkeuksellisen paljon sääodotuspäiviä, yhteensä yli 30. Tavanomaisesta poikkeavat sääolosuhteet laskivat kannattavuutta myös muussa varustamon liikenteessä polttoainekulutuksen kasvun myötä.

      Vuoden viimeisellä neljänneksellä jouduttiin ottamaan yksi alus pois liikenteestä 12 päivän huoltoseisokkiin laajan nosturivaurion takia. Seisonnan kustannukset ja vauriokorjauksen vakuutuskorvauksen omavastuusta aiheutunut kulu sisältyvät neljännen neljänneksen tulokseen. Aikataulunmukaisten asiakastoimitusten varmistamiseksi jouduttiin lisäksi käyttämään tavanomaista enemmän ulkopuolisia lyhytaikaisesti rahdattuja aluksia, mikä osaltaan alensi neljänneksen kannattavuutta.

      Osana kasvustrategiaansa varustamo on käynnistänyt syksyn aikana Itä- ja Pohjanmerellä uuden liiketoiminnan aiempaa pienemmässä aluskokoluokassa. Toiminta tukee nykyasiakkaiden joustavaa palvelua eräkoosta riippumatta ja mahdollistaa portfolion laajentamisen uusiin asiakkaisiin sekä tavaravirtoihin. Kuljetusvolyymeinä tavoitellaan erityisesti uusiutuvaa bioenergiaa, kierrätysraaka-aineita kuten kierrätyspolttoainetta ja kierrätysterästä, viljaa sekä puupohjaisia tuotteita. Uuden toimintamallin ansiosta ESL Shipping voi laajentua uusiin laivaluokkiin ilman merkittäviä pääomainvestointeja. Malli mahdollistaa asiakaslähtöisen toimintatavan ja joustavan kaluston hallinnan. Laajentuessaan toimintamalli sitoo vähemmän pääomia ja kasvattaa liikevoittoa mutta saattaa heikentää liikevoittoprosenttia. Liiketoiminta on ollut kannattavaa ja toiminta on kehittynyt sille asetettujen sisäisten tavoitteiden mukaisesti.

      Varustamon uudisrakennusprojekti kahden maailman ensimmäisen nesteytettyä maakaasua käyttävän irtolastialuksen rakentamiseksi on edennyt suunnitelman mukaan ja yhteistyö Sinotrans & CSC Jinlingin telakan kanssa on sujunut hyvin. Uudet alukset tulevat liikenteeseen vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Laivojen ainutlaatuinen autonominen lastinkäsittelyratkaisu parantaa entisestään turvallisuutta ja tehokkuutta satamissa. Uudisrakennushanke on osa EU:n osittain rahoittamaa Bothnia Bulk -projektia.

      ESL Shipping paransi vuonna 2017 kannattavuuttaan ja liikevoitto oli 13,5 miljoonaa euroa (12,6). Varustamon liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 11 % ja oli 79,3 miljoonaa euroa (71,4). Vuonna 2017 ESL Shipping kuljetti lasteja 11,4 miljoonaa tonnia (10,7). Lastimäärän kasvu johtui suurelta osin supramax-alusten vertailukautta lyhyemmistä merimatkoista. Supramax-alusten tulos oli vertailukautta paremmasta sopimustilanteesta johtuen voitollinen.

      ESL Shippingin näkymät 2018

      Varustamon aluskapasiteetti kasvaa kahdella 25.000 DWT:n aluksella uudisrakennusten valmistuessa ja tullessa liikenteeseen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kapasiteetin kasvun odotetaan parantavan operatiivista tehokkuutta ja kannattavuutta etenkin vuoden toisella puoliskolla, jolloin aluskapasiteetista on tyypillisesti ollut pulaa. Uudet alukset vähentävät lisäksi merkittävästi toiminnan ympäristörasitusta. Alusten korkealaatuisen toimituksen ja käyttöönoton varmistamiseen on varustamossa kohdennettu runsaasti resursseja.

      ESL Shippingin operoimissa aluskokoluokissa uusia kuivarahtialuksia on tilattuna telakoilta vain vähän, minkä seurauksena kysynnän ja tarjonnan tasapainon arvioidaan paranevan. Tulevaisuudessa muutosta kiihdyttävät merenkulun tiukentuvat ympäristömääräykset, jotka voivat vähentää vanhimman tonniston tarjontaa erityisesti Itämerellä.

      Talouskasvun odotetaan edelleen kehittyvän positiivisesti varustamon päämarkkina-alueella. Suurten kuivarahtialusten markkinarahdit ovat yleisesti ottaen olleet aiempaa terveemmällä tasolla, mikä on antanut sopimusneuvotteluille paremmat lähtökohdat. Raaka-aineiden ja kuljetusten kysyntä on vilkastunut, mikä voi ajoittain johtaa satamien ruuhkautumiseen. Kysynnän vilkastuminen voi nostaa markkinarahteja sitoessaan aluskapasiteettia, mutta toisaalta se voi vaikeuttaa varustamon tehokasta operointia. Laivapolttoaineen hinta on merkittävästi edellisvuotta korkeammalla tasolla, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta kannattavuuteen asiakassopimusten polttoaineklausuulien johdosta.

      Pääosa yhtiön kuljetuskapasiteetin käytöstä on varmistettu Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa pitkäaikaisin sopimuksin. Terästeollisuuden yleinen kysyntätilanne on hyvä ja sen kuljetusten odotetaan kehittyvän positiivisesti ja kuljetusmäärien kasvavan selvästi edellisvuodesta.

      ESL Shipping pyrkii kasvattamaan liikevaihtoa ja tavoittelee 20-24 prosentin liikevoittotasoa vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteinä tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. uudet energiatehokkaat alukset, kaikkien alusten osalta parantunut operointitehokkuus, uudet kasvavat kuljetusvolyymit sekä lisääntyvä meripalvelu eli lastaus- ja purkaustoiminta merellä.


      LEIPURIN

      Leipurin on ainutlaatuinen ratkaisujen tarjoaja leipomo- ja konditoriatuotteiden, elintarviketeollisuuden sekä kodin ulkopuolisen syömisen (out of home, OOH) markkinoilla. Leipurin tarjoamat ratkaisut käsittävät muun muassa tuotevalikoiman kehityksen, reseptiikan, raaka-aineet, koulutuksen ja laitteet aina myyntipisteiden suunnitteluun saakka. Osana kokonaisratkaisuja Leipurin suunnittelee, toimittaa ja huoltaa leipomoteollisuuden valmistuslinjoja, paistopisteitä sekä muita elintarviketeollisuudessa tarvittavia koneita ja laitteita. Leipurin raaka-aineita ja koneita toimittavat kumppanit ovat alansa johtavia kansainvälisiä valmistajia. Leipurin toimii Suomessa, Venäjällä, Baltiassa, Puolassa, Ukrainassa, Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä.

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos-% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos-%  
      Liikevaihto, Me   32,9 30,7 7,2 122,3 112,7 8,5  
      Liikevoitto, Me*)   0,7 0,7 0,0 3,1 2,0 55,0  
      Liikevoitto-%   2,1 2,3   2,5 1,8    

      *) 1-12/2017 sisältää 0,4 Me:n myyntivoiton lihateollisuuden raaka-aineliiketoiminnan myynnistä kolmannella neljänneksellä.
      *) 10-12/2017 ja 1-12/2017 sisältävät Leipurin vuonna 2014 toimittamaan projektitoimitukseen liittyvän korvauksen käsittelykuluineen, yhteensä -0,5 Me

      Neljännellä vuosineljänneksellä kansantalous ja kuluttajien ostovoima kehittyivät hyvin Suomessa ja muilla länsimarkkinoilla. Itämarkkinoilla taloudet ja kuluttajien ostovoima kääntyivät kasvuun. Elintarvikkeiden kuluttajahintataso kasvoi hieman Suomessa sekä itämarkkinoilla. Venäjällä inflaatio on alhaisella tasolla, ja kuluttajien ostovoima  ja vähittäiskaupan volyymi kasvavat. Leipurin-liiketoiminnalle tärkeiden raaka-aineiden hinnoissa oli vaihtelua raaka-aineryhmittäin mutta kokonaisuutena hintataso oli vertailukauden tasolla. Välipalatuotteiden markkina on kasvussa kaikilla markkina-alueilla.

      Leipurin-liiketoiminnan neljännen neljänneksen liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 32,9 miljoonaa euroa (30,7). Kasvua oli erityisesti leipomokoneissa, itämarkkinoilla sekä Baltiassa. Liikevoitto, 0,7 miljoonaa euroa (0,7), oli vertailukauden tasolla sisältäen vuonna 2014 toimitettuun projektitoimitukseen liittyviä korvauksia -0,5 miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen liikevoittoprosentti oli 2,1 % (2,3). Kannattavuutta paransivat erityisesti itämarkkinat sekä Suomen ja Puolan raaka-aineliiketoiminnat, ja kannattavuutta heikensi edellä mainittu korvaus.

      Venäjän, Ukrainan ja muiden IVY-maiden leipomoraaka-aineiden liikevaihto kasvoi neljännellä neljänneksellä 9 % ja oli 8,9 miljoonaa euroa (8,1). Liikevoittoprosentti oli 10 % (7). Konemyynti mukaan lukien itämarkkinoiden liikevaihto kasvoi noin 7 % ja oli 10,3 miljoonaa euroa (9,6). Liikevoittoprosentti oli noin 10 % (7). Teollisen pakatun leivän markkina on edelleen laskussa länsimarkkinoilla, kun taas myymäläleipomoiden sekä myymäläpaistopisteiden markkina on jatkanut kasvuaan. Itämarkkinoilla hintakategorialtaan kalliimpien tuotteiden kysyntä on talouskriisin vuoksi edelleen aikaisempien vuosien tasoa alhaisempaa. Venäjällä tapahtui vuoden 2017 aikana muutos, jonka seurauksena leipomot eivät enää vastaa vähittäismyynnin leipähävikistä vaan myymättömät leivät ovat vähittäiskaupan vastuulla. Muutos on vähentänyt pakatun leivän valmistusta merkittävästi.

      Suomen raaka-aineliiketoiminnassa artesaani- ja OOH-asiakkuuksien liikevaihto jatkoi kasvuaan neljännellä neljänneksellä mutta myynti teollisille sektoreille supistui johtuen pääasiassa elokuun lopussa tehdystä liiketoimintakaupasta, jossa Leipurin myi lihateollisuuden raaka-aineliiketoiminnan MP Maustepalvelut Oy:lle. Kokonaisuudessaan Suomen leipomoraaka-aineiden liikevaihto laski vertailukauden tasosta. Raaka-aineliiketoiminnan liikevoitto kasvoi länsimarkkinoilla, vaikka panostukset uusiin liiketoimintoihin ja kasvuun heikensivät sen kehitystä. Tukeakseen OOH-liiketoimintaa Leipurin operoi G'lato Fresco -gelateriaa Helsingissä sekä kahta koeleipomisen testitoimintaan liittyvää kahvilaa Espoossa. Kyseiset kolme toimipistettä toimivat konseptien mallitoimipisteinä koko Leipurin toiminta-alueelle.

      Koneliiketoiminnan liikevaihto kasvoi neljännellä neljänneksellä lähes 40 % sekä päämieslaitteiden että oman konetuotannon myynnin kasvun seurauksena. Venäjän talouden kriisi vuoden 2014 lopussa tyrehdytti koneliiketoiminnan myynnin Venäjälle. Yhtiö suuntasi uusille markkina-alueille Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Vuoden 2017 alussa tilauskanta omatuotannolle oli ennätyksellinen, ja koneliiketoiminta on vakiinnuttanut toimintansa kannattavuustason. Toimitusten määrä kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä. Tilauskanta oli katsauskauden lopussa hyvä ja kattaa vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon.
      Leipurin-liiketoiminnan tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi 9 % ja oli 122,3 miljoonaa euroa (112,7). Liikevoitto parani merkittävästi ja oli 3,1 miljoonaa euroa (2,0) sisältäen 0,4 miljoonan euron myyntivoiton lihateollisuuden raaka-aineliiketoiminnan myynnistä kolmannella neljänneksellä ja vuonna 2014 toimitettuun projektitoimitukseen liittyvän korvauksen käsittelykuluineen, yhteensä -0,5 miljoonaa euroa. Venäjän, Ukrainan ja muiden IVY-maiden liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 35,0 miljoonaa euroa (30,6). Kannattavuus tällä markkina-alueella parani ja oli 8 % (7). Raaka-aineliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 3,4 % edellisvuodesta. Laajentumiseen OOH-markkinoille liittyvät panostukset laskivat erityisesti raaka-aineliiketoiminnan liikevoiton kehitystä. Koneliiketoiminassa tapahtui positiivinen tuloskäänne. 

      Leipurin näkymät 2018

      Markkinatilanteen odotetaan säilyvän haastavana Leipurin keskeisillä markkinoilla. Markkina-aseman odotetaan säilyvän vahvana teollisen leipomisen sektorilla Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Leipurin-liiketoiminnan liikevaihdon sekä liikevoiton odotetaan kasvavan vuonna 2018.

      Venäjän taloustilanteen heikkenemisen arvioidaan pysähtyneen ja kuluttajien ostovoiman odotetaan paranevan. Leipomoraaka-aineiden paikallista hankintaa Venäjällä on lisätty korvaamaan tuontiraaka-aineita. Tällä vastataan kysynnän muutokseen kehittämällä hintakilpailukykyisempää tarjoomaa ja pyritään vastaamaan Venäjän kotimaisuuskampanjaan. Paikallinen hankinta on hajautettu ja merkittäviä alueellisia tuotantokumppaneita on kymmeniä. Leipurin säilyttää alueella hyvän kannattavuuden, vahvistaa markkina-asemaansa ja hakee kasvua erityisesti leipä- ja kahvileipäsektoreilta sekä myymäläleipomoista.

      Kodin ulkopuolisen syömisen markkinat ovat Leipurin-liiketoiminnalle merkittävä kasvualue. Leipurin jatkaa panostuksia OOH-markkinoilla erityisesti Suomessa ja länsimarkkinoilla, missä Leipurin vastaa muun muassa ketjuasiakkaiden kuten kahviloiden kasvavaan kysyntään.

      Koneliiketoiminnassa leipomoiden laiteinvestointien odotetaan kasvavan Suomessa ja Baltiassa. Venäjällä odotetaan varovaista investointien kasvua. Leipurin koneliiketoiminta jatkaa myynti- ja agenttiverkoston vahvistamista Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä. Leipomokoneiden omatuotannon hankintaverkoston laajentamista sekä valmistuksen ja asennuksen läpimenoaikojen lyhentämistä jatketaan. Leipomokoneiden omatuotannossa kasvun merkittävänä ajurina on investointien lisääntyminen kotimarkkinoilla ja Euroopassa.


      TELKO

      Telko on johtava muoviraaka-aineiden ja teollisuuskemikaalien asiantuntija ja jakelija. Liiketoiminta perustuu alan parhaiden kansainvälisten päämiesten edustuksiin sekä oman henkilöstön asiantuntemukseen. Telkolla on tytäryhtiöitä Suomessa, Baltiassa, Skandinaviassa, Puolassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa, Azerbaidzanissa, Kiinassa ja Iranissa.

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos-% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos-%
      Liikevaihto, Me   65,6 64,9 1,1 262,2 240,3 9,1
      Liikevoitto, Me*   3,0 2,5 20,0 10,8 10,1 6,9
      Liikevoitto-%   4,6 3,9   4,1 4,2  

      *) 1-12/2017 sisältää Pietarin terminaalihankkeen alasajoon ja henkilöstöjärjestelyihin liittyviä kuluja yhteensä -0,6 Me
      *) 10-12/2017 sisältää Pietarin terminaalihankkeen alasajoon liittyviä kuluja -0,2 Me



      Yleinen markkinaympäristön kehitys Telkon toimintamaissa on jatkunut myönteisenä. Erityisesti Venäjän kansantalous ja teollisuuden investoinnit ovat kääntyneet nousuun. Länsimarkkinoilla teollisuustuotanto on kasvussa. Muoviraaka-aineissa hinnat nousivat edelliseen neljännekseen verrattuna. Vertailukauteen verrattuna volyymimuovien hintataso oli ennallaan mutta teknisten muovien hintataso oli korkeampi. Teollisuuskemikaaleissa Telkon myymien raaka-aineiden hintataso oli vakaa ja vertailukautta hieman korkeampi.

      Telkon liikevaihto oli neljännellä neljänneksellä vertailukauden tasolla, 65,6 miljoonaa euroa (64,9). Liikevoitto parani ja oli 3,0 miljoonaa euroa (2,5).  Liikevoitto sisältää kuluja Venäjän Pietarin terminaalihankkeen lopettamisesta noin 0,2 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvu tuli pääosin länsimarkkinoilta.

      Neljännellä neljänneksellä liikevaihto ja liikevoitto olivat Venäjällä, Ukrainassa ja muissa IVY-maissa vertailukauden tasolla. Liikevaihto markkina-alueella oli 31,0 miljoonaa euroa (31,5) ja liikevoittoprosentti oli alle 5 %. Venäjän ruplan kurssi oli katsauskaudella vakaa, mutta Ukrainan hrivnan kurssi heikkeni. Myyntivolyymi itämarkkinoilla laski hieman johtuen toimenpiteistä, jotka käynnistettiin kesällä 2017 tehdyn asiakasanalyysin seurauksena. Matalakatteisia tuotteita hinnoiteltiin uudelleen ja osasta asiakasvolyymiä luovuttiin, mikä laski liikevaihtoa. Myös muut vuonna 2017 toteutetut kannattavuuden parantamiseen tähtäävät tehostamistoimenpiteet saatiin päätökseen neljännellä neljänneksellä. Pietariin suunniteltu logistiikkaterminaalihanke päätettiin jättää toteuttamatta, ja logistiikkatoiminnot on organisoitu ulkopuolisten kumppanien avulla.

      Neljännellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi länsimarkkinoilla 2 % ja liikevoitto n. 30 %. Volyymit laskivat mutta kannattavuus parani myynnin painottuessa enemmän teknisiin tuotteisiin. Liikevoittoa paransi lisäksi järjestelmällisempi tapa hinnoitella tuotteita.

      Vuonna 2017 liikevaihto kasvoi ennätystasolle ja oli 262,2 miljoonaa euroa (240,3). Liikevaihdon kasvu oli voimakasta ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja tasaantui vuoden loppua kohden. Liikevaihdon kasvua rajoittivat toisella vuosipuoliskolla kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Liikevoitto parani ja oli 10,8 miljoonaa euroa (10,1). Vuoden 2017 liikevoittoon sisältyy 0,6 miljoonaa euroa terminaalihankkeen alasajoon ja henkilöstöjärjestelyihin liittyviä kuluja.

      Vuonna 2017 liikevaihto itämarkkinoilla kasvoi 11 % ja oli 123,6 miljoonaa euroa (110,8). Venäjällä liikevaihto kasvoi 14 %, Ukrainassa 3 % ja länsimarkkinoilla 8 %. Liikevoitto itämarkkinoilla oli alle 5 %.

      Telkon näkymät 2018

      Talouden kehityksen odotetaan jatkuvan myönteisenä koko Telkon markkina-alueella. Teollisuustuotannon kasvun länsimarkkinoilla odotetaan lisäävän Telkon asiakasyritysten tuotantokapasiteettia, millä on positiivinen vaikutus Telkon liiketoimintaan. Venäjän, Kazakstanin, Valko-Venäjän sekä Ukrainan kansantalouksien kasvaessa markkina-alueen toimintaedellytysten odotetaan paranevan, mikä vaikuttaa positiivisesti asiakasyrityksiin. Telkon toteuttama Venäjän aluestrategia ja paikalliset toimipisteet miljoonakaupungeissa mahdollistavat tulevien vuosien kasvun. Venäjän liiketoiminnan tehostamisohjelma toteutettiin vuonna 2017 ja toimenpiteet vaikuttavat täysimääräisesti liikevoittoon vuoden 2018 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

      USA:ssa on valmistunut vuoden 2017 aikana uutta polyeteenikapasiteettia yhteensä 2,8 miljoonaa tonnia. Uusi tuotanto on pääasiassa lineaarista korkeatiheyksistä polyeteeniä. Euroopan ollessa näissä laaduissa tuontimarkkina uuden kapasiteetin odotetaan lisäävän tuontia USA:sta ja laskevan muoviraaka-aineiden hintoja. Tuonnin odotetaan lisääntyvän Eurooppaan viimeistään 2018 toisella vuosipuoliskolla. Telkon tärkeä muoviraaka-ainepartneri on lisännyt USA:ssa merkittävästi kapasiteettia vuonna 2017, minkä odotetaan parantavan Telkon kilpailukykyä hintatason odotettavasta laskusta huolimatta.

      Useiden teknisten muovien hintojen arvioidaan pysyvän korkealla tasolla tai nousevan vuonna 2018 kysynnän ollessa tarjontaa suurempaa. Teknisiä muoveja hyödyntää erityisesti autoteollisuus, joka kasvaa globaalisti voimakkaasti. Teollisuuskemikaalien hintojen arvioidaan vahvistuvan.

      Telko on osoittanut kyvykkyytensä kasvaa nopeasti ja kannattavasti kehittyvillä markkinoilla. Telko on suunnitelmansa mukaisesti käynnistänyt toimintansa Lähi-idässä tavoitteenaan sekä hankkia raaka-aineita että aloittaa teknisten erikoistuotteiden myynti. Iranin tytäryhtiön Telko Middle Eastin toiminnalla ei kuitenkaan odoteta olevan merkittävää vaikutusta Telkon liikevaihtoon ja liikevoittoon vuonna 2018.

      Tammikuussa 2018 Telkon suurimmalla markkinalla Venäjällä aloitti uusi toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus erikoiskemikaaleista sekä kemikaaliraaka-aineiden jakeluliiketoiminnan johtamisesta Venäjällä länsimaisen globaalisti toimivan yhtiön palveluksessa. Telkon Venäjän edellinen toimitusjohtaja jatkaa Telkon palveluksessa ja hänen päätehtäviään ovat jatkossa Telkon strategian implementointi sekä uusien markkina-alueiden kartoittaminen. 

      Telko tähtää liikevoiton kaksinkertaistamiseen vuoden 2020 loppuun mennessä. Telko arvioi liikevaihdon asettuvan 300-350 miljoonaan euroon ja liikevoiton nousevan 6-7 prosentin tasolle. Telko odottaa parantavansa liikevoittoa 2018. Tavoitteet saavutetaan jatkamalla kasvua nykyisillä ydinmarkkinoilla sekä mahdollisesti laajentamalla toimintaa uusille maantieteellisille alueille. Kannattavuuden kehittymisessä ovat avainasemassa mm. ostamisen tehokkuus, panostaminen korkeamman lisäarvon teknisiin tuotteisiin, logistiikan kehittäminen sekä aktiivisempi hinnoittelu.


      KAUKO

      Kauko on vaativien liikkuvien tietotyöympäristöjen asiantuntija. Se toimittaa parhaat työkalut, tuottavuutta parantavat ratkaisut ja tehokkaan käytön varmistavat palvelut terveydenhuollon, teollisuuden, logistiikan ja viranomaisten tarpeisiin. Kaukon ratkaisuissa yhdistyvät räätälöidyt sovellus-, laite- ja palvelukokonaisuudet. Valikoimiin kuuluu myös energiatehokkuutta parantavia tuotteita. Kaukon päämarkkina-alue on Suomi.

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos-% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos-%
      Liikevaihto, Me   11,3 8,3 36,1 38,6 33,0 17,0
      Liikevoitto, Me*)   0,0 0,0 - -0,2 -0,1 -100,0
      Liikevoitto-%   0,0 0,0   -0,5 -0,3  


      *) 1-12/2017 sisältää -0,3 Me aiemmin myytyyn liiketoimintaan liittyvää saatavan alaskirjausta ensimmäisellä neljänneksellä

      Kaukon liikevaihto kasvoi neljännellä neljänneksellä 36 % ja oli 11,3 miljoonaa euroa (8,3). Liiketulos oli vertailukauden tasolla 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Kiinan päättyvän projektiliiketoiminnan tuloutuksia oli neljännellä neljänneksellä 3,7 miljoonaa euroa (0,0).

      Neljäs neljännes on tyypillisesti ollut vahva liikkuvassa tietotyössä, eikä vuosi 2017 ollut poikkeus. Suomen piristynyt taloustilanne näkyi kooltaan pienempien kauppojen lukumääräisenä kasvuna ja Suomi 100 -juhlallisuudet sekä panostaminen visuaalisuuteen ja valaisuun kasvattivat AV-tuotteiden myyntiä. Vuosineljänneksellä sertifioitiin järjestyksessään toinen Kaukon Saksassa suunnittelema ja valmistuttama terveydenhuoltosektorille suunnattu tietokonemalli CliniQ SiM, joka täyttää EU:n hoitoalueen tuoteturvallisuusvaatimukset. Laitteen myynti käynnistetään ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2018. Organisaation ohjelmistoliiketoiminnan lisärekrytoinnit heikensivät kannattavuuskehitystä.

      Energiatehokkuuslaitteiden, erityisesti ilmalämpöpumppujen, myynti laski hieman vertailukauteen verrattuna.  Aurinkosähköjärjestelmien myynnin kasvu jatkui neljännellä neljänneksellä. Kaukolla on Suomessa erittäin vahva markkinaosuus pientalosektorin aurinkosähköjärjestelmissä. Kasvupanostukset on suunnattu erityisesti suurempiin järjestelmiin.

      Vuonna 2017 Kaukon liikevaihto kasvoi 17 % ja oli 38,6 miljoonaa euroa (33,0). Liiketulos oli -0,2 miljoonaa euroa (-0,1). Liiketulosta heikensi aiemmin myytyyn liiketoimintaan liittyvän -0,3 miljoonan euron saatavan alaskirjaus. Energiatehokkuuslaitteiden liikevaihto kasvoi 26 % vertailukauteen verrattuna ja oli 14,5 miljoonaa euroa (11,5) kasvun tullessa erityisesti aurinkosähköjärjestelmistä. Kiinan projektiliiketoiminnan liikevaihto oli 6,5 miljoonaa euroa (3,3) ja liikkuvan tietotyön liikevaihto oli 17,6 miljoonaa euroa (18,1)

      Katsauskauden jälkeen Kaukon toimitusjohtaja Sami Koskela erosi yhtiön palveluksesta ja vt. toimitusjohtajaksi nimitettiin Aspo Oyj:n talousjohtaja Arto Meitsalo.

      Kaukon näkymät 2018

      Liikkuvan tietotyön kokonaisratkaisujen liikevaihdon ja kannattavuuden odotetaan kasvavan. Kauko tarjoaa integroituja ja räätälöityjä kokonaisratkaisuja, joissa yhdistyvät sovellus-, laite- ja muut palvelut. Sovellusliiketoiminnan tilauskannan odotetaan kasvavan.

      Palveluliiketoimintaa tullaan laajentamaan siirtymällä entistä enemmän kokonaisratkaisuihin. Pitkän aikavälin arvion mukaan vahvennettujen tietokoneiden markkinoilla kannettavien tietokoneiden myynti vähenee, kun taas vahvennettujen tablet-tietokoneiden myynti kasvaa. Kaukolla on erityisen vahva markkina-asema vaativien ympäristöjen vahvennettujen tablet-tietokoneiden segmentissä.

      Kauko tarjoaa terveydenhuoltosektorille erilaisia liikkuvia tietoteknisiä ratkaisuja tehostamaan hoitohenkilöstön työtä. Kaukon lanseeraama uusi terveydenhuoltosektorille soveltuva tietokone mahdollistaa myynnin aloittamisen myös muihin OEM-kanaviin oman markkina-alueen ulkopuolelle.

      Energiasektorilla aurinkoenergiatuotteiden liikevaihdon odotetaan jatkavan voimakasta kasvua.

      Kauko on päättänyt luopua Kiinan projektiliiketoiminnasta ja toiminta saadaan päätökseen vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.


      MUU TOIMINTA

      Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon, talous- ja ICT-palvelukeskuksen sekä vähäisiä määriä muita toimialoille kuulumattomia toimintoja.

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos-% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos-%
      Liikevaihto, Me   0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
      Liikevoitto, Me   -1,3 -1,0 -30,0 -4,1 -4,2 2,4
                     


      Muun toiminnan liiketulos oli neljännellä neljänneksellä -1,3 miljoonaa euroa (-1,0) ja tilikaudella -4,1 miljoonaa euroa (-4,2). Aspon hallinnon kulutaso on vakiintunut katsauskaudella 2017 toteutuneelle tasolle.


      RAHOITUS

      Konsernin rahavarat olivat 19,9 miljoonaa euroa (22,6). Konsernitaseen korolliset velat olivat 136,6 miljoonaa euroa (125,4). Korollisten velkojen keskikorko oli tilikauden päättyessä 1,8 % (1,8). Korottomat velat olivat 72,2 miljoonaa euroa (69,8).

      Aspo-konsernin nettovelkaantumisaste oli 103,9 % (89,8) ja omavaraisuusaste 35,6 % (37,4).  

      Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 17,4 miljoona euroa (16,2). Käyttöpääoman muutos oli tilikauden aikana -12,6 miljoonaa euroa (-10,6). Käyttöpääomaa sitoutui etenkin ESL Shippingin ja Telkon myyntisaatavien sekä Kaukon varaston kasvuun. Investointien rahavirta oli -16,6 miljoonaa euroa (-6,1). Investointien rahavirta muodostui pääosin rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuista. Konsernin vapaa rahavirta oli 0,8 miljoonaa euroa (10,1).

      Aspo Oyj allekirjoitti marraskuussa 20 miljoonan euron valmiusluottolimiittisopimuksen. Sopimuksen laina-aika on 2 vuotta ja se sisältää option pidentää laina-aikaa yhdellä vuodella. Uusi allekirjoitettu sopimus korvasi erääntyvän vastaavan suuruisen valmiusluottolimiittisopimuksen.

      Aspon ja päärahoittajapankkien kesken allekirjoitettujen sitovien valmiusluottolimiittien määrä oli tilikauden päättyessä yhteensä 40 miljoona euroa. Valmiusluottolimiitit olivat tilikauden päättyessä kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Aspon 80 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana erääntyy rahoitussopimuksia yhteensä noin 16 miljoonaa euroa.

      Aspo laski 27.5.2016 liikkeeseen 25 miljoonan euron hybridilainan eli oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Lainan vuotuinen kuponkikorko on kiinteä 6,75 %. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä.

      Aspo on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla, joiden käypä arvo 31.12.2017 oli -0,4 miljoonaa euroa (-0,6). Rahoitusinstrumentit ovat käyvän arvon hierarkian tasolla 2.

      Aspo-konserni on suojannut uusien alusten hankintaan liittyviä valuuttamääräisiä rahavirtoja valuuttatermiineillä, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näiden valuuttatermiinien nimellisarvo 31.12.2017 oli 27,0 miljoonaa euroa ja käypä arvo oli -1,7 miljoonaa euroa (1,7). Rahoitusinstrumentit ovat käyvän arvon hierarkian tasolla 2.


      INVESTOINNIT


      Konsernin investoinnit vuonna 2017 olivat 18,0 miljoonaa euroa (6,9) ja koostuivat pääosin ESL Shippingin alusten telakoinneista ja ylläpitoinvestoinneista sekä varustamon tilaamien maakaasukäyttöisten irtolastialusten ennakkomaksuista. EU tukee alusten energiatehokkuus- ja ympäristöinvestointeja. ESL Shipping saa tukea vuosien 2016-2019 aikana enintään 5,9 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa euroa saatiin vuonna 2016.

      Investoinnit segmenteittäin ilman yritysostoja  

          10-12/2017 10-12/2016 Muutos 1-12/2017 1-12/2016 Muutos  
          Me Me % Me Me %  
      ESL Shipping   2,6 2,4 8,3 16,8 5,0 236,0  
      Leipurin   0,3 0,2 50,0 0,5 0,3 66,7  
      Telko   0,1 0,6 -83,3 0,5 1,4 -64,3  
      Kauko   0,0 0,0 - 0,1 0,0 -  
      Muu toiminta   0,1 0,0 - 0,1 0,2 -50,0  
      Yhteensä   3,1 3,2 -3,1 18,0 6,9 160,9  



      HENKILÖSTÖ


      Henkilöstö segmenteittäin tilikauden lopussa

          12/2017 12/2016 Muutos-%  
      ESL Shipping   235 226 4,0  
      Leipurin   315 322 -2,2  
      Telko   288 280 2,9  
      Kauko   46 42 9,5  
      Muu toiminta   25 25 0,0  
      Yhteensä   909 895 1,6  


      Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 909 (895).

      Palkitseminen

      Aspo-konsernissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2013. Suomen henkilöstöä koskeva tulospalkintajärjestelmä on kytketty henkilöstörahastoon niin, että tulospalkkion voi sijoittaa henkilöstörahastoon tai nostaa rahana. Rahastoinnin pitkän aikavälin tavoitteena on, että henkilöstöstä tulee yhtiön merkittävä omistajaryhmä. Henkilöstörahaston jäseninä ovat kaikki Aspo-konsernin suomalaisissa yhtiöissä työskentelevät henkilöt.

      Aspo Oyj:n hallitus päätti vuonna 2015 noin 30 henkilöä koskevasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015, 2016 ja 2017. Hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

      Ansaintajakson 2015 palkkio perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Vuoden 2015 ansaintajakson perusteella luovutettiin vuonna 2016 osakepalkkiona järjestelmään kuuluneille henkilöille yhteensä 88 970 kappaletta yhtiön hallussa olleita omia osakkeita sekä osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa verojen kattamiseen.

      Kannustinjärjestelmien sääntöjen mukaisesti Aspolle palautui työsuhteen päättymisen perusteella vuonna 2016 yhteensä 5 275 kpl osakepalkkiojärjestelmien perusteella luovutettuja omia osakkeita.

      Vuoden 2016 ansaintajakson palkkio perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Vuoden 2016 ansaintajakson perusteella luovutettiin vuonna 2017 osakepalkkiona järjestelmään kuuluneille henkilöille yhteensä 25 740 kappaletta yhtiön hallussa olleita omia osakkeita ja enintään osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa verojen kattamiseen.

      Vuoden 2017 ansaintajakson palkkio perustui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana, jolla katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita luovutetaan enintään 100 750 kappaletta, ja rahana maksettava määrä vastaa enintään osakkeiden luovutushetken arvoa.


      TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

      Aspo-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistuu segmenttien luonteen mukaisesti pääosin toiminnan, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen osana asiakaskohtaista liiketoimintaa, mistä johtuen kehityspanokset sisältyvät erittelemättöminä normaaleihin liiketoiminnan kuluihin. Kaukon kehittämien medical -tietokoneiden kehittämis- ja sertifiointikulut on aktivoitu tuotekehitysmenoina ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kulujen määrä Aspo-konsernin tasolla on vähäinen.


      YRITYSVASTUU
       
      Vastuullisuustyön johtaminen on Aspo-konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Vastuullisuuden varmistaminen on olennaisen tärkeää yhtiön pitkäaikaisen kehittämisen turvaamiseksi.

      Aspo toimii hyvän yrityskansalaisen tavoin kaikissa toimintamaissaan. Hyvä yrityskansalaisuus on yhteiskunnallista vastuuta, joka näkyy muun muassa siinä, että Aspo maksaa verot aina siihen maahan, missä tuloskin on tehty. Ainoastaan vastuullisesti johdettu, kasvava yritys luo työtä, verotuloja ja hyvinvointia. Aspo kohtelee oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti työntekijöitään ja sidosryhmiään kaikissa toimintamaissaan.

      Aspo-konsernin eettiset ohjeet ja ympäristöpolitiikka luovat yhteiset pelisäännöt liiketoiminnalle. Aspon ydintoimintaa on omistamiensa, kauppaa ja logistiikkaa edustavien liiketoimintojen kehittäminen. Aspo lähestyy yritysvastuuta ennen kaikkea vastuullisen johtamisen kautta. Aspon omistamien liiketoimintojen toimialoilla keskeisimmät yritysvastuuseen liittyvät asiat koskevat energiankulutuksen ja jätteen vähentämistä, henkilöstön hyvinvointia ja turvallisia työolosuhteita, tasa-arvoa sekä hyvää hallintotapaa. Aspo suhtautuu ilmastonmuutokseen vakavasti ja pyrkii toiminnallaan lieventämään sen vaikutuksia.

      Aspon liiketoiminnoista on toteutettu vastuullisuusselvitykset vuoden 2017 aikana. Kaikilla Aspon liiketoiminnoilla on yhteisiä ja erillisiä oman toiminnan vastuullisuutta kuvaavia tietoja. Aspon vastuullisuusraportti tullaan esittämään Vuosi 2017 -julkaisussa tilinpäätöksen julkaisemisen yhteydessä.

      RISKIT JA RISKIENHALLINTA


      Maailmantalouden näkymät ovat vuoden aikana parantuneet ja talouden kasvu on vähentänyt Aspon markkina-alueisiin liittyviä taloudellisia riskejä. Vapaakauppaan liittyvien sopimusten vastoinkäymiset eivät ole vaikuttaneet Aspon liiketoimintoihin mainittavasti. Idässä talouksien supistuminen on pysähtynyt ja Venäjällä talouden elpyminen on jatkunut samalla kun lännessä taloudet kasvavat hyvin. Venäjällä inflaatio on edelleen hidastunut ja kulutuskysyntä sekä investoinnit ovat kasvussa. Laivojen yleiset rahtihinnat nousivat koko jälkimmäisen vuosipuoliskon ajan.

      Aspon kaikkien toimialojen riskit ovat alentuneet markkinakehityksen paranemisen seurauksena. Nopeat liikkeet kansainvälisessä politiikassa, valuuttojen arvoissa tai hyödykemarkkinoilla voivat silti vaikuttaa Aspon yhtiöiden tuotteiden kysyntään ja kilpailukykyyn. Sekä itä- että länsimarkkinoiden kasvua on rajoittanut edelleen investointihyödykkeiden varovainen kysyntä, joka on kuitenkin kasvanut. Venäjällä investoinnit ovat lisääntyneet, joskin niistä suuri osa kohdistuu energiasektorille. Venäjällä myös yksityinen kulutus on kasvanut, minkä uskotaan lisäävän tuontia. Talouden rakenteellisia uudistuksia ei ole tapahtunut, joten nopeaa kasvua Venäjällä ei odoteta.

      Strategiset riskit

      Venäjän tavaravienti ja -tuonti ovat kasvaneet voimakkaasti ja Ukrainassa talouden tila on parantunut selkeästi. Venäjän talous on myös vakiintunut ja inflaatio on hidastunut. Kulutuskysynnän heikentyminen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut yleisesti kauppaan, mutta nimellispalkkojen kasvu ja kuluttajien parantunut luottamus talouteen ovat lisänneet kulutuksen kasvua. Venäjän ja Ukrainan rahoitusmarkkinoilla ja maksuliikenteessä ei ole nähty enää heikkenemisen merkkejä. Yritysten investointihalukkuus on lisääntynyt, mutta investointihyödykkeiden myyntiä hidastaa vielä ostajien varovaisuus.

      Kotimaisen tuotannon suosiminen on lisännyt Venäjällä tuotettujen raaka-aineiden ja tarvikkeiden määrää teollisuustuotannossa laadun heikkenemisestä huolimatta. Tämä saattaa heikentää tuontiraaka-aineiden asemaa arvoketjussa ja alentaa katetasoa, mutta tuonnin määrän kasvu voi lisätä ulkomaisten raaka-aineiden kysyntää ja vastaavasti vähentää tähän liittyviä Aspon riskejä.

      Poliittiset riskit ovat maailmanlaajuisesti koholla, mikä voi vaikuttaa Aspon toimintaympäristöön nopeasti sekä heikentää vapaakauppaa pitemmällä aikavälillä. Aspon markkina-alueen taloudellinen ja poliittinen tilanne on saattanut vaikeuttaa Aspon strategiaan kuuluvien rakenteellisten muutosten toteuttamista. Tilanne voi jatkua samanlaisena edelleen, mutta taloudellisen ja poliittisen paineen hellittäessä se voi muuttua päinvastaiseksi nopeastikin.

      Talouspakotteet tai muut Venäjän poliittisesta tai taloudellisesta tilanteesta johtuvat esteet voivat osaltaan vähentää kuljetuksia Venäjältä sekä suurten alusten keventämistoiminta merellä voi vähentyä. Protektionistiset toimet voivat vähentää merikuljetuksia Venäjän arktisella alueella Venäjän tiukentaessa sisäisen liikenteen määräyksiä muun muassa energiatuotteiden kuljetuksissa. Suomessa ja muualla Euroopassa yhteiskunnallinen tavoite hiilen kulutuksen vähentämiseen energiantuotannossa on lisääntynyt, mikä vähentää hiilen kuljetustarvetta tulevaisuudessa. Korvaavien energiatuotteiden tarve tulee vastaavasti lisäämään kuljetuksia, mutta muutoksesta johtuen tulevaisuuden kuljetusmäärien arviointi on vaikeutunut. Kansainvälisten rahti-indeksien oltua pitkään matalalla tasolla ja kansainvälisesti kaluston lisääntyminen erityisesti suurissa kokoluokissa ovat lisänneet varustamojen pitkän aikavälin kannattavuuteen liittyvää epävarmuutta. Tästä huolimatta rahti-indekseissä voidaan nähdä kohtalaista nousua ja kaluston määrissä pidemmällä aikavälillä vähenemistä.

      Strategisia riskejä voivat aiheuttaa taloudellisen tilanteen heikkeneminen kansainvälisesti sekä poliittisen ilmapiirin ja protektionismin lisäksi teollisuusasiakkaiden näkymät ja tuotannolliset ratkaisut. Päätökset energiantuotannon rakenteista, joihin vaikuttavat ympäristöpolitiikka ja muut poliittiset valinnat, aiheuttavat teollisuuteen ja energiantuotantoon muutoksia, jotka voivat vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä vaihtoehtoisia energiamuotoja. Itämeren tavaravirrat voivat muuttua teräksen tuotannon, kustannusrakenteiden, asiakasrakenteen muutosten, kuten omistuksen keskittymisen tai muiden syiden vaikutuksesta. Muutokset voivat aiheuttaa negatiivisia seurauksia liiketoiminnalle kuljetustarpeiden vähentyessä, mutta niissä nähdään myös kasvavia mahdollisuuksia. Kansainvälisen meriliikenteen matalien rahtihintojen seurauksena kilpailu rahdeista voi kiristyä myös Itämerellä ja kilpailu voi lisääntyä myös osaltaan leutojen ja jäättömien talvien seurauksena. Kilpailuasemansa parantamiseksi Aspon ESL Shipping on rakentamassa uusia tälle alueelle ja asiakaskuntaan soveltuvia vähän polttoainetta kuluttavia ja vähäpäästöisiä aluksia, jotka kykenevät toimimaan myös jääolosuhteissa.

      Strategisiin riskeihin vaikuttavat rahtihintojen pitkän aikavälin muutokset, alusten rakentaminen ja poistuminen markkinoilta, investointitrendit ja kaupan rakenteen muutokset erityisesti länsimarkkinoilla. Itämarkkinoilla riskejä kasvattavat muun muassa poliittinen epävakaus, yhteiskunnalliset rakenteet tai niiden reagoimattomuus liiketoiminnan kohtaamiin vaikeuksiin. Investointien patoutuminen ja purkautuminen voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä muutoksia kilpailutilanteessa ja asiakkaiden käyttäytymisessä. Itä- ja länsimarkkinoiden välinen kauppa voi kärsiä vapaakaupan rajoittamisesta ja sen seurauksena tavaroiden ja palveluiden myynti saattaa vähentyä.

      Nopeat muutokset talouden rakenteissa voivat aiheuttaa riskejä asiakas- tai päämiesrakenteen tai teknologian muuttuessa sekä nopeita reaktioita edellyttävien mahdollisuuksien jäädessä hyödyntämättä. Disruptiiviset muutokset saattavat olla hyvin nopeita. Aspon strategisia riskejä tasoittaa liiketoiminnan jakautuminen neljälle toimialalle ja liiketoiminnan harjoittaminen laajalla maantieteellisellä alueella sekä kyky reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

      Aspo toimii länsimarkkinoiden lisäksi alueilla, joiden talouskehitys voi muuttua hyvin nopeasti negatiiviseksi tai positiiviseksi, minkä seurauksena liiketoiminnan harjoittamisen edellytykset voivat muuttua merkittävästi.

      Operatiiviset riskit

      Aspon toimintaympäristön taloudellinen epävarmuus on katsauskauden aikana vähentynyt. Tästä huolimatta operatiiviset riskit ovat säilyneet. Näitä ovat esimerkiksi toimitusketjuihin, tavaroihin ja palveluihin sekä henkilöihin liittyvät riskit.

      Aspon liiketoimintojen kasvun painopiste on pitkään ollut kehittyvien markkinoiden alueilla, joissa kasvua hidastaviin riskeihin vaikuttavat mm. valuuttakurssien vaihtelu ja korkotaso, raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen taso ja muutokset, teollisuuden ja kaupan investoinnit, asiakkaiden maksuvalmius, lainsäädännön ja maahantuontiasetusten muutokset sekä viranomaistahojen toimimattomuus, epäneutraalius tai korruptio.

      Talouden kasvu ja vaihtoehtoisesti tuotannon supistuminen voivat vaikuttaa raaka-aineiden kysyntään. Poliittinen ja taloudellinen epävakaus vaikeuttaa kaupallista toimintaa ja tilanteen edelleen pitkittyessä voi hidastaa Aspon liiketoimintojen kasvua. Kuluttajien luottamus ja kuluttajakäyttäytyminen heijastuvat myös B-to-B-asiakkuuksien riskeihin ja niiden tasoihin. Kehittyvien markkinoiden kasvumahdollisuudet lisäävät kilpailijoiden halua aloittaa liiketoimintaa tai laajentaa liiketoimintaansa näillä alueilla. Kehittyvien markkinoiden haastavuus ja kärjistynyt tilanne Ukrainassa ovat myös aiheuttaneet kilpailijoiden vetäytymistä näiltä markkinoilta, mikä on luonut Aspon liiketoiminnoille uusia mahdollisuuksia sekä lisännyt markkinaosuuksia ja joillakin liiketoiminnan alueilla parantanut kannattavuutta väliaikaisesti.

      Valuuttakurssimuutoksilta suojautuminen ei kaikissa olosuhteissa ja erityisesti jatkuvana ole mahdollista. Valuuttakurssien muutokset voivat heikentää tulosta sekä pienentää taseen omaa pääomaa muuntoerojen vaikutuksesta. Valuuttakurssien muutokset voivat myös vaikuttaa tulosta ja tasetta vahvistavasti. Luottotappioriskien muutos hajautuu liiketoiminnoittain ja asiakkaittain, joten Aspon liiketoiminnat eivät ole kärsineet suuria asiakkuuksiin liittyviä luottotappioita vaikka luottotappioriskit ovat kasvaneet. Päämiesriskejä on toteutunut saamatta jääneinä komissiotuottoina.

      Aspon tuotteiden soveltumattomuus asiakkaiden tuotantoprosesseihin tai niiden tekniset ominaisuudet voivat aiheuttaa kaupan katteiden kaventumista tai toimituksiin liittyviä taloudellisia vaateita. Operatiivisia riskejä ovat lisänneet myös tietotekniikkaan liittyvä rikollisuus, haittaohjelmat ja lisääntynyt petosyritysten määrä. Nämä voivat toteutuessaan aiheuttaa Aspolle taloudellisia menetyksiä. Tietotekninen suojautuminen ja sisäinen koulutus on Aspossa asianmukaisesti järjestetty, mutta hajautetusta rakenteesta johtuen yksittäisiä tapauksia voi toteutua.

      Konsernin vahinkoriskien määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan säännöllisesti. Vahinkovakuutukset kilpailutettiin ja vakuutusmäärät päivitettiin vuonna 2016. Vakuutusmäärät ovat Aspon toiminnan laajuuteen nähden riittävät, mutta vakuutusyhtiöt voivat rajoittaa vakuutusten voimassaoloa eri syistä lisääntyneiden riskien seurauksena esimerkiksi sotatoimialueilla.

      Sisäinen valvonta ja riskienhallinta


      Aspon tarkastusvaliokunnan yhtenä tehtävänä on yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintaprosessia ja tekee tarvittavia toimenpiteitä erityisesti strategisten riskien ehkäisemiseksi. Hallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti riskienhallinta on osa Aspon sisäistä valvontaa ja sen tehtävänä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen kehittymistä, omistaja-arvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuu riskienhallinnasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana päivittäistä toiminnan ohjausta. Riskienhallinnasta vastaa Aspon talousjohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle.

      Aspo-konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiössä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

      Yksityiskohtaisempi selvitys riskienhallintapolitiikasta ja merkittävimmistä riskeistä on julkistettu yhtiön kotisivuilla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.


      OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET


      Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2017 oli 17 691 729,57 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 30 975 524, joista yhtiön hallussa oli 370 486 osaketta eli 1,2 % osakepääomasta. Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Aspon osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -palvelut.

      Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä oli tammi-joulukuussa 2017 yhteensä 2 850 780 osaketta ja 25,4 miljoonaa euroa, eli 9,2 % osakekannasta vaihtoi omistajaa. Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 10,00 euroa ja alin 8,20 euroa. Keskikurssi oli 8,91 euroa ja tilikauden päätöskurssi 10,00 euroa. Tilikauden päättyessä osakekannan markkina-arvo omat osakkeet vähennettynä oli 306,1 miljoonaa euroa.

      Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä yhteensä 9 060 osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä ja ulkomaisessa omistuksessa oli 923 683 osaketta eli 3,0 % osakekannasta.


      OSINKOEHDOTUS

      Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2017 jaetaan osinkoa 0,43 euroa osakkeelta (0,42) ja ettei Aspo Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille makseta osinkoa. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 33.881.234,68 euroa, josta tilikauden voitto on 15.047.876,37 euroa. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä on 30 605 038 kappaletta.

      Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,21 euroa/osake maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat täsmäytyspäivänä 12.4.2018 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingonmaksupäiväksi 19.4.2018. Toinen erä 0,22 euroa/osake maksetaan marraskuussa 2018 osakkeenomistajille, jotka ovat täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 25.10.2018 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingon täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Nykyisen järjestelmän mukaan osingon täsmäytyspäivä olisi 29.10.2018 ja osingon maksupäivä 5.11.2018.

      Ennen kuin hallitus panee yhtiökokouksen päätöksen täytäntöön, sen on osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla arvioitava, onko yhtiön maksukyky ja/tai taloudellinen asema muuttunut yhtiökokouksen päätöksenteon jälkeen niin, että osakeyhtiölain mukaiset osingonjaon edellytykset eivät enää täyty. Osakeyhtiölain mukaisten edellytysten täyttyminen on edellytys yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanolle.


      JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

      Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2017 valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen VT, MBA Mammu Kaarion, KTM Mikael Laineen, OTK Roberto Lencionin, DE, eMBA, kauppaneuvos Gustav Nybergin, KTT Salla Pöyryn ja DI Risto Salon. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Gustav Nybergin ja varapuheenjohtajaksi Roberto Lencionin. Kokouksessa hallitus päätti lisäksi valita tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Mammu Kaarion ja jäseniksi Mikael Laineen, Salla Pöyryn ja Risto Salon.

      Hallituksella oli vuoden 2017 aikana 10 kokousta, joista neljä oli puhelinkokouksia. Kokouksiin osallistumisprosentti oli 100.

      Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut eMBA Aki Ojanen.

      Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Harri Pärssinen.


      YHTIÖKOKOUSPÄÄTÖKSIÄ


      Osinko

      Aspo Oyj:n 5.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti osingoksi 0,42 euroa osakkeelta.

      Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäisen erän, 0,21 euroa/osake, maksupäivä oli 18.4.2017 ja toisen erän, 0,21 euroa/osake, maksupäivä oli 6.11.2017.

      Hallituksen valtuutukset


      Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

      Yhtiökokous 5.4.2017 valtuutti hallituksen päättämään enintään 500.000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla, mikä vastaa noin 1,6 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi.Valtuutus on voimassa vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei ole käyttänyt saamaansa valtuutusta.

      Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista, jossa luovutetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita


      Yhtiökokous 9.4.2015 valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, joka toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 900 000 osaketta. Valtuutus on voimassa 30.9.2018 asti.

      Hallitus on käyttänyt saamaansa valtuutusta luovuttamalla vuonna 2016 vuosien 2015-2017 osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksolle 2015 kuuluville henkilöille yhteensä 88 970 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta sekä luovuttamalla vuonna 2017 yhteensä 25 740 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta ansaintajaksolle 2016 kuuluville henkilöille.

      Hallituksen valtuuttaminen päättämään uusien osakkeiden osakeannista

      Yhtiökokous 9.4.2015 valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista ja se sisältää siten myös oikeuden päättää suunnatusta osakeannista, osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakeannissa liikkeeseen laskettavien uusien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 1 500 000 osaketta. Valtuutus on voimassa 30.9.2018 asti. Hallitus ei ole käyttänyt saamaansa valtuutusta.


      OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE


      Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan muodostavat neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat. Vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset tehneeseen nimitystoimikuntaan ovat kuuluneet 31.8.2017 osakasluettelon mukaan suurimpien osakkeenomistajien edustajat: Veronica Timgren (Nybergin suku mukaan lukien Oy Havsudden Ab); Tapio Vehmas (Vehmaksen suku); Reima Rytsölä, puheenjohtaja (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) ja Mikko Mursula (Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen). Lisäksi Aspon hallituksen puheenjohtaja Gustav Nyberg on toiminut toimikunnan asiantuntijana.

      Aspo Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Aspo Oyj:n 10.4.2018 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistetaan kuusi.

      Hallituksen kokoonpano

      Nimitystoimikunta ehdottaa, että toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen yhtiön nykyiset hallituksen jäsenet Mammu Kaario, Mikael Laine, Gustav Nyberg, Salla Pöyry ja Risto Salo sekä uudeksi jäseneksi valitaan Tatu Vehmas.

      Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot

      Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenten kuukausipalkkiot säilyisivät ennallaan eli olisivat seuraavat:

      • hallituksen jäsen 2 700 euroa / kuukausi
      • varapuheenjohtaja 4 050 euroa / kuukausi
      • puheenjohtaja 5 400 euroa / kuukausi


      Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että tarkastusvaliokunnan jäsenten ja puheenjohtajan kokouspalkkiot säilytetään ennallaan. Tarkastusvaliokunnan jäsenelle ehdotetaan maksettavaksi 700 euroa / kokous ja puheenjohtajalle 1 050 euroa / kokous. Mikäli tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on myös hallituksen varapuheenjohtaja tai puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkion ehdotetaan olevan sama kuin valiokunnan jäsenellä. Hallituksen jäsenelle ei makseta palkkiota, mikäli hän on työ- tai toimisuhteessa Aspo-konserniin kuuluvaan yhtiöön.

      Nimitystoimikunnan työjärjestys

      Nimitystoimikunta ehdottaa toimikunnan työjärjestyksen 6. pykälän muuttamista siten, että nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain, viimeistään 1. helmikuuta (aikaisemmin: 1. tammikuuta) ennen varsinaista yhtiökokousta.


      OIKEUDENKÄYNNIT

      Helsingin käräjäoikeus antoi 27.2.2015 päätöksen ESL Shipping Oy:n ja Suomen valtion välisessä kanteessa, joka koskee vuosina 2001-2004 veloitettuja väylämaksuja. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan Suomen valtio velvoitettiin maksamaan ESL Shippingille yhtiön vaateiden mukaisesti noin 3,0 miljoonaa euroa sekä oikeudenkäyntikulut ja korkoja. Valtio valitti käräjäoikeuden tuomiosta ja hovioikeus kumosi 8.8.2016 annetussa tuomiossa Helsingin käräjäoikeuden päätöksen ja hylkäsi ESL Shippingin kanteen vanhentuneena. Yhtiö haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta mutta hakemus hylättiin.

      Varustamo on voittanut oikeusprosessin intialaista ABG Shipyard -telakkaa vastaan vuonna 2011 vastaanotetun m/s Alppilan takuuaikaisten korjausten korvaamisesta. Välimiesoikeuden antaman päätöksen mukaan ABG Shipyard -telakka velvoitettiin maksamaan ESL Shippingille yhtiön vaateiden mukaisesti korjauskulut ja korot. Päätöksen vaikutus tullaan huomioimaan sillä tilikaudella, jolla päätöksen mukaiset maksut saadaan.

      Telko on aloittanut hallinto-oikeusprosessin koskien Tullin määräämää veronkorotusta, joka liittyy Telkon vuosina 2013 ja 2014 maahantuomiin tavaraeriin. Telko pitää Tullin määräämiä maksuja perusteettomina. Maksujen määrä 1,7 miljoonaa euroa on kirjattu kuluksi vuonna 2015.

      Kauko on haastanut keväällä 2017 kaksi liikkuvan tietotyön terveydenhuoltosektorille toimitettavan tietotekniikan yksikössä johtotehtävissä toiminutta henkilöä houkuttelukiellon sekä kilpailuoikeusrikkomusten vuoksi siviilioikeuteen.


      Helsingissä 15.2.2018

      ASPO OYJ

      Hallitus



      ASPO-KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

        10-12/2017 10-12/2016
        Me % Me %
               
      Liikevaihto 132,4 100,0 124,5 100,0
      Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 0,2 0,3 0,2
      Materiaalit ja palvelut -95,9 -72,4 -91,0 -73,1
      Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -10,8 -8,2 -10,1 -8,1
      Poistot ja arvonalentumiset -2,9 -2,2 -3,0 -2,4
      Liiketoiminnan muut kulut -16,6 -12,5 -14,4 -11,6
               
      Liikevoitto 6,5 4,9 6,3 5,1
               
      Rahoitustuotot ja -kulut -0,4 -0,3 -0,6 -0,5
               
      Voitto ennen veroja 6,1 4,6 5,7 4,6
               
      Tuloverot -0,6 -0,5 -0,5 -0,4
               
      Tilikauden voitto 5,5 4,2 5,2 4,2
               
      Muut laajan tuloksen erät        
      Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:        
      Muuntoerot -0,9   2,1  
      Suojauslaskenta -0,4   2,2  
      Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0,1   -0,1  
      Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -1,2   4,2  
      Tilikauden laaja tulos 4,3   9,4  
               
      Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva        
      tulos 5,5   5,2  
      Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva laaja tulos 4,3   9,4  
               
      Tulos/osake, euroa 0,16   0,17  
      Laimennettu tulos/osake, euroa 0,16   0,17  
               



        1-12/2017   1-12/2016  
        Me % Me %
               
      Liikevaihto 502,4 100,0 457,4 100,0
      Liiketoiminnan muut tuotot 2,0 0,4 1,2 0,3
      Materiaalit ja palvelut -370,5 -73,7 -334,7 -73,2
      Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -41,6 -8,3 -40,0 -8,7
      Poistot ja arvonalentumiset -11,9 -2,4 -11,6 -2,5
      Liiketoiminnan muut kulut -57,3 -11,4 -51,9 -11,3
               
      Liikevoitto 23,1 4,6 20,4 4,5
               
      Rahoitustuotot ja -kulut -2,0 -0,4 -3,0 -0,7
               
      Voitto ennen veroja 21,1 4,2 17,4 3,8
               
      Tuloverot -1,7 -0,3 -1,5 -0,3
               
      Tilikauden voitto 19,4 3,9 15,9 3,5
               
      Muut laajan tuloksen erät        
      Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:        
      Muuntoerot -3,0   3,2  
      Suojauslaskenta -3,7   1,4  
      Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0,2   -0,1  
      Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -6,5   4,5  
      Tilikauden laaja tulos 12,9   20,4  
               
      Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos 19,4   15,9  
      Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva laaja tulos 12,9   20,4  
               
      Tulos/osake, euroa 0,56   0,49  
      Laimennettu tulos/osake, euroa 0,56   0,49  
               

        


      ASPO-KONSERNIN TASE

        12/2017 12/2016 Muutos
        Me Me %
      Varat      
             
      Aineettomat hyödykkeet 8,0 9,4 -14,9
      Liikearvo 42,0 42,6 -1,4
      Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 119,9 113,3 5,8
      Myytävissä olevat rahoitusvarat 0,2 0,2 0,0
      Saamiset 3,8 4,9 -22,4
      Pitkäaikaiset varat yhteensä 173,9 170,4 2,1
             
      Vaihto-omaisuus 60,9 56,7 7,4
      Myynti- ja muut saamiset 66,4 60,0 10,7
      Rahavarat 19,9 22,6 -11,9
      Lyhytaikaiset varat yhteensä 147,2 139,3 5,7
             
      Varat yhteensä 321,1 309,7 3,7
             
      Oma pääoma ja velat      
             
      Osakepääoma 17,7 17,7 0,0
      Muu oma pääoma 94,6 96,8 -2,3
      Oma pääoma yhteensä 112,3 114,5 -1,9
             
      Lainat ja käytetyt luottolimiitit 109,5 116,6 -6,1
      Muut velat 3,8 4,6 -17,4
      Pitkäaikaiset velat yhteensä 113,3 121,2 -6,5
             
      Lainat ja käytetyt luottolimiitit 27,1 8,8 208,0
      Osto- ja muut velat 68,4 65,2 4,9
      Lyhytaikaiset velat yhteensä 95,5 74,0 29,1
             
      Oma pääoma ja velat yhteensä 321,1 309,7 3,7

       


      ASPO-KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA  

                           
      A = Osakepääoma     F = Muuntoerot              
      B = Ylikurssirahasto   G = Kertyneet voittovarat              
      C = Käyvän arvon rahasto H = Yhteensä              
      D = Muut rahastot                  
      E = Omat osakkeet                  

      Me A B C D E F G H
      Oma pääoma 1.1.2017 17,7 4,3 1,0 37,0 -2,3 -18,6 75,4 114,5
      Tilikauden laaja tulos:                
      Tilikauden voitto             19,4 19,4
      Muuntoerot           -3,0   -3,0
      Rahavirran suojaus*     -3,5         -3,5
      Laaja tulos yhteensä     -3,5     -3,0 19,4 12,9
      Liiketoimet omistajien kanssa:                
      Osingonjako             -12,9 -12,9
      Hybridi-instrumentin korot             -2,7 -2,7
      Osakepalkitseminen         0,2   0,3 0,5
      Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä         0,2   -15,3 -15,1
      Oma pääoma 31.12.2017 17,7 4,3 -2,5 37,0 -2,1 -21,6 79,5 112,3
                       
      Oma pääoma 1.1.2016 17,7 4,3 -0,3 31,9 -2,7 -21,8 73,5 102,6
      Tilikauden laaja tulos:                
      Tilikauden voitto             15,9 15,9
      Muuntoerot           3,2   3,2
      Rahavirran suojaus*     1,3         1,3
      Laaja tulos yhteensä     1,3     3,2 15,9 20,4
      Liiketoimet omistajien kanssa:                
      Osingonjako             -12,5 -12,5
      Hybridi-instrumenttien muutos       5,0     -1,2 3,8
      Osakepalkitseminen         0,4   -0,2 0,2
      Rahastosiirto       0,1     -0,1 0,0
      Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä       5,1 0,4   -14,0 -8,5
      Oma pääoma 31.12.2016 17,7 4,3 1,0 37,0 -2,3 -18,6 75,4 114,5


      * verovaikutus huomioituna   

      ASPO-KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

       
         
          1-12/2017 1-12/2016
          Me Me
        LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA    
        Liikevoitto 23,1 20,4
        Oikaisut liikevoittoon 13,6 11,6
        Käyttöpääoman muutos -12,6 -10,6
        Maksetut korot -5,1 -3,7
        Saadut korot 1,0 0,4
        Maksetut tuloverot -2,6 -1,9
        Liiketoiminnan rahavirta 17,4 16,2
             
        INVESTOINNIT    
        Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -4,0 -5,0
        Ennakkomaksut aluksista -13,7 -1,3
        Luovutustulot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 0,3 0,2
        Luovutustulot myytävissä olevista rahoitusvaroista 0,2  
        Myydyt liiketoiminnat 0,6  
        Investointien rahavirta -16,6 -6,1
             
        RAHOITUS    
        Lyhytaikaisten lainojen muutos 3,7 -3,5
        Pitkäaikaisten lainojen nostot 15,6 7,2
        Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -7,8 -6,7
        Hybridi-instrumentti, takaisinmaksut   -20,3
        Hybridi-instrumentti, korot -1,7 -0,9
        Hybridi-instrumentti, liikkeeseenlasku   24,8
        Maksetut osingot -12,9 -12,5
        Rahoituksen rahavirta -3,1 -11,9
       
      Rahavarojen muutos
      -2,3 -1,8
        Rahavarat vuoden alussa 22,6 23,9
        Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,4 0,5
        Rahavarat kauden lopussa 19,9 22,6
             
         

       
         

        


      ASPO-KONSERNIN SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT


      Segmenttien varat, Me
           
        12/2017 12/2016  
      ESL Shipping 132,9 121,1  
      Leipurin 63,5 62,8  
      Telko 76,4 78,1  
      Kauko 23,6 20,0  
      Segmenteille kohdistamattomat 24,7 27,7  
      Yhteensä 321,1 309,7  
             
      Segmenttien velat, Me      
        12/2017 12/2016  
      ESL Shipping 11,0 9,2  
      Leipurin 17,9 14,3  
      Telko 29,7 32,0  
      Kauko 6,6 5,4  
      Segmenteille kohdistamattomat 143,6 134,3  
      Yhteensä 208,8 195,2  

      ASPO-KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET

        12/2017 12/2016  
        Me Me  
             
      Omista veloista annetut vakuudet:      
      Annetut kiinnitykset 104,5 104,5  
      Takaukset 27,6 40,3  
      Muut vastuusitoumukset 36,7 38,1  
             
      Muut vuokravastuut 21,5 21,6  
             
      Johdannaissopimukset, käyvät nettoarvot      
      -valuuttatermiinit -1,7 1,7  
      -koronvaihtosopimukset -0,4 -0,6  
           


      LAATIMISPERIAATTEET

      Aspo Oyj:n tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaan. Yhtiö on ottanut tilikauden alusta käyttöön tiettyjä uusia tai uudistettuja IFRS-standardeja ja IFRIC-tulkintoja vuoden 2016 tilinpäätöksessä kuvatulla tavalla. Näiden uusien ja uudistettujen normien käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta raportoituihin lukuihin. Muilta osin on noudatettu samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 31.12.2016. Katsauksen tietoja ei ole tilintarkastettu.

      Aspo Oyj noudattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Market Authority, ESMA) vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamaa ohjeistusta. Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tunnuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa laajasta tuloslaskelmasta ja taseesta. Johdon näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät laajan tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.Tunnuslukujen laskentakaavat on selostettu Vuosi 2016 -julkaisun sivulla 70.

      Aspo on jatkanut valmistautumistaan uusien IRFS 15 ja IFRS 9 -standardien käyttöönottoon 1.1.2018 alkaen. Tilinpäätöksessä Vuosi 2016 julkaisun sivuilla 40-41 on tarkemmin kerrottu näiden standardien arvioiduista vaikutuksissa konsernin tilinpäätökseen. Käyttöönottoprojekteissa tehtyjen analyysien perusteella standardien käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja taseeseen nykyisin voimassa oleviin standardeihin verrattuna. IFRS 15 -standardin käyttöönotossa Aspo aikoo soveltaa täysin takautuvaa siirtymämenettelyä standardin sallimia käytännön apukeinoja hyödyntäen. Käyttöönotto ei vaikuta vuoden 2017 osalta jo raportoituihin lukuihin, mutta liikevaihtoa raportoidaan jatkossa monipuolisemmin myös vertailutietojen osalta vuodelta 2017. IFRS 15:n käyttöönottoa kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen 2017 liitetiedoissa.

      SEGMENTTIRAPORTOINTI

      Aspon toimintasegmentit ovat ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kauko. Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon, talous- ja ICT-palvelukeskuksen ja vähäisiä määriä muita toimialoille kuulumattomia toimintoja.

      Konserni raportoi liikevaihtoa seuraavan maantieteellisen jaon mukaan: Suomi, Skandinavia, Baltia, Venäjä + Ukraina + muut IVY-maat, sekä muut maat.

      TIEDOTUSTILAISUUS

      Lehdistö- ja analyytikkotilaisuus järjestetään tänään torstaina 15.2.2018 klo 13.00 Hotel Kämpin Peilisalissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki. 

      VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

      Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous on tarkoitus pitää tiistaina 10.4.2018 klo 14.00 Helsingissä. 

      TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN 2018

      Aspon tilinpäätös 2017 julkaistaan viimeistään 20.3.2018 suomeksi ja englanniksi. Tilinpäätös ja toimintakertomus on luettavissa ja tilattavissa yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.aspo.fi.

      Aspo Oyj julkaisee vuonna 2018 kaksi osavuosikatsausta ja puolivuosikatsauksen:
      Osavuosikatsaus 1-3/2018 torstaina 3.5.2018
      Puolivuosikatsaus 1-6/2018 tiistaina 14.8.2018
      Osavuosikatsaus 1-9/2018 torstaina 25.10.2018

      Helsingissä 15. helmikuuta 2018

      ASPO OYJ




      Aki Ojanen
        Arto Meitsalo  
      toimitusjohtaja   talousjohtaja  


      Lisätiedot:
      Aki Ojanen, 09 521 4010, 0400 106 592, sähköposti aki.ojanen (a) aspo.com

      JAKELU:
      Nasdaq Helsinki
      Keskeiset tiedotusvälineet
      www.aspo.fi
        
      Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää liiketoimintoja Pohjois-Euroopan lisäksi kasvumarkkinoilla keskittyen vaativiin B-to-B -asiakkaisiin. Vahvojen yritysbrändien, ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kauko, tavoitteena on olla toimialojensa markkinajohtajia. Ne vastaavat omasta toiminnastaan, asiakassuhteistaan ja niiden kehittämisestä. Kokonaisuutena ne tuottavat Aspon liikearvon. Aspon konsernirakennetta ja liiketoimintoja kehitetään pitkäjänteisesti ilman ennalta määriteltyä aikataulua.

      Aiheet: Osavuosikatsaus